Työkkäreitä uhkaa toiminnan alasajo

julkaistu Eparissa 26.4.2017

Monta kertaa ennen työuraa piti käydä työvoimatoimistossa (nykyään TE- toimisto), ennen kuin tärppäsi. Mutta tärppäsi kuitenkin ja sillä tiellä ollaan edelleen. Pian työvoimatoimiston palvelut, sellaisena kuin ne nyt ovat, siirtyvät historiaan.

Tulevaan maakuntauudistukseen liittyy myös ns. kasvupalvelulaki uudistus. Sillä tarkoitetaan hallituksen tavoitetta yhdistää nykyisten ELY- keskusten yrityspalvelut ja TE- toimistojen työvoimapalvelut kasvupalveluiksi. Näiden palveluiden järjestäminen siirtyy maakuntahallinnon vastuulle. Aivan kuten sotesoppaan, niin myös tähän lainvalmisteluun kuuluu valinnanvapaus. Hallituksen tavoitteena onkin siirtää tulevat kasvupalvelut ykstyisten markkinoiden tuotettaviksi.

Jo totuttuun tyyliin nyt lausuntokierroksella oleva lakiluonnos vaikuttaa kiireesti tehdyltä ja tärkeintä näyttää olevan julkisten palveluiden ideologinen yksityistäminen. Kansainvälinen vertailu ei näet anna mitään syytä olettaa, että yksityistämisellä saavuttettaisiin merkittäviä etuja työttömyyden hoidossa, ennemminkin päinvastoin. Kokemuksia löytyy mm. Australiasta ja Isosta- Britanniasta.

On oikeastaan kummallista, kuinka vähän koko uudistuksesta on puhuttu julkisuudessa. Asian luulisi nousevan edes jossain määrin tapetille, koska sen välitön vaikutus on, että n. 3000 työllisyyspalveluissa työskentelevää menettää työpaikkansa. Elinkeinoministeri Lintilä (Yle uutiset 2.3) kyllä uskoo heidän kaikkien työllistyvän. Ministerin uskomus varmasti työpaikkansa menettäviä lohduttaa kovasti.

Tulevaisuudessa siis maakuntahallinto ostaa palvelut markkinoilta ja maksaa myös tuloksista. Tulos, siinä se taikasana. Tuloksia saa tehokkaammin, jos asiakkaina on helpommin työllistyviä työttömiä. Sen sijaan pitkäaikaistyöttömät ja muut vaikeasti työllistyvät eivät kartuta yrityksen kassaa. Heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevat saattavat näin joutua entistä vaikeampaan asemaan.  

Seinäjoella on tehty edistyksellistä työtä pitkäaikaistyöttömyyden ennalta ehkäisyssä ja vähentämisessä. Kaupungin työllisyystalo ja monialainen työvoiman palvelukeskus TYP ovat pystynyneet antamaan yksilöllistä palvelua kunkin asiakkaan tarpeiden mukaan. Kun työllistyminen saattaa edellyttää palveluita sosiaalipuolelta, työllisyyspalveluista ja terveydenhuollosta, niin Seinäjoen mallissa asiakas saa nämä palvelut yhdeltä luukulta.

Seinäjoen ei saa ajaa työllisyyspalveluitaan alas, vaikka järjestämisvastuu siirtyykin tulevaisuudessa maakunnille. Kilpaillut markkinat eivät pysty vastaamaan kaikkii niihin tarpeisiin, joita vaikeasti työllistyvä tarvitsee.Työllistymisen esteet voivat johtua sairaudesta, vammasta tai vaikkapa sellaisesta elämäntilanteesta, johon itse ei voi vaikuttaa. Näitä asioita markkinaehtoisuus ei voi ratkaista. Meillä kaikilla tulee olla oikeus hyvään työelämään ja siksi julkisen toiminnan on oltava jatkosssakin näkyvässä roolissa.