maanantai 8. joulukuuta 2014

Sote Seinäjoelle


Sote- uudistuksen taloudellisista vaikutuksista kunnittain julkaistiin arvio. Seinäjoki kuuluu uudistuksessa taloudellisiin häviäjiin. 12milj. euron lisälasku ei kuntapäättäjän näkökulmasta ole kovinkaan mieluinen asia jo ennestään tiukassa taloustilanteessa. Kaupunkilaisille on siis luvassa entistä enemmän hampaiden kiristelyä. 

Etelä- Pohjanmaalla Seinäjoen ympärille sijoittuvat kunnat ovat myös saamassa lisäkustannuksia. Sen sijaan taloudellista helpotusta on luvassa maakunnan laitamilla sijaitseville kunnille.  

Koko sote-uudistuksen tarkoitushan on turvata kaikille kansalaisille tasapuolisesti parhaat mahdolliset sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut. Pienemmillä paikkakunnilla ei siis pitäisi olla enää hätää.  

Sosiaali- ja terveyspalveluiden valmisteluryhmässä mukana ollut Vasemmistoliiton Erkki Virtanen kertoi Pohjanmaan Vasemmiston syyspiirikokoukselle, että lähipalvelumääritelmä tulee lakiin mukaan. Lailla on tarkoitus estää myös pienten terveyskeskusten lopettaminen taloudellisista syistä. Palveluiden saavutettavuus näyttäisi ainakin sen pohjalta pysyvän ennallaan. 

Seinäjoen intressi sote-uudistuksessa on ollut ns. vastuukuntamalli. Laki on jättämässä myös siihen mahdollisuuden. Ehtona on, että tuottamisvastuualueen kunnat yhdessä päättävät palveluiden tuottamisesta vastuukuntamallilla. Käytännössä Etelä- Pohjanmaalla ei sellaista konsensusta tulla löytämään.

Tulevaisuudessa siis kuntayhtymän kunnat päättävät myös Seinäjoen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden tuottamisesta. Kyseessä on todellinen kuntauudistus. Seinäjoen kaupungin budjetista lohkaistaan n.43% pois. Samalla päätösvalta kaventuu. Ne asiat, jotka nykyisin ratkaistaan kaupungin valtuustossa, ratkotaan jatkossa kuntayhtymässä. 

Kuntayhtymä tarkoittaa myös demokratian kaventumista. Koska kuntayhtymien päättävien elinten valintamenettelyyn ei ole tulossa muutoksia, valitaan päätöksentekijät edelleen kunnallisten voimasuhteiden perusteella. Se tarkoittaa sitä, että paikat menevät suurille puolueille. Suomen suurimpana kuntapuolueena varsinkin Keskustan painoarvo tulee nousemaan aivan omaan luokkaansa. Ei hassumpi suoritus oppositiopuolueelta. 


keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Sosiaalityön jäljillä

Julkaistu Eparissa 3.12.2014



Seinäjoella joulu avattiin marraskuun lopulla keskuspuistossa. Totuttuun tapaan jo ilman lunta ja talven valkeutta. Siitä huolimatta pikku väkeä riitti ja seurakunnan tarjoamat piparkakut maistuivat. Joulupukki kyseli lapsilta joululahjatoiveita. Jälkikasvuni myös tomerana toiveensa ilmoitti: krokotiili. Tästä on hyvä aloittaa joulunodotus.

Kaupungin järjestämät ilmaiset tapahtumat luovat yhteisöllisyyden tunnetta. Joulun avauksen, vapun ja uuden vuoden ilotulituksen tapaiset juhlallisuudet eivät katso sosiaalista luokkaa. Juhliminen on sallittua kaikille.

Valitettavasti ikäviäkin asioita mahtuu mukaan. Viime viikon uutiset Kuopion lapsiin kohdistuneista henkirikoksista järkyttävät. Onneksi väkivallanteot lapsia kohtaan ovat enemmän poikkeuksia, mutta yksikin tapaus on liikaa. Tapahtuma nosti esiin jälleen paljon kysymyksiä. Onko valtion ja kaupunkien säästäminen mennyt jo liian pitkälle? Kuopiossa sosiaalityöntekijät olivat huolestuneita kaupungin sosiaalityön resurssipulasta.

Seinäjoella on useiden isompien kaupunkien tapaan huono taloudellinen tilanne. Se aiheuttaa aina ikäviä säästöpaineita myös sosiaalisektorille. Taloudellinen taantuma on aina vaikeaa aikaa, koska juuri silloin ongelmat alkavat kasaantumaan ja sosiaalipalveluita uhkaa ylikuormittuminen.

Seinäjoella herättiin lastensuojelun ostopalveluiden käsistä karanneisiin kustannuksiin. Kuluneelle vuodelle kaupunki palkkasi 5 uutta perhetyöntekijää sosiaalipalveluihin. Jo nyt lisähenkilöstön palkkaaminen näkyy tuloksissa. Perhetyön piirissä toimintaa on voitu kohdentaa paremmin ja palvelu on tavoittanut apua tarvitsevia tehokkaammin. Myös kustannukset ovat laskeneet.

Samanlaisia kokemuksia karanneiden kustannusten hillitsemiseksi on saatu myös muista Suomen kaupungeista. Joskus taloudellisia säästöjä saadaan aikaan investoimalla henkilökuntaan. Seinäjoen
kaupungin henkilöstöpolitiikkaa ohjaa kuitenkin lähtökohtaisesti periaate, että uutta väkeä ei säästöjen vuoksi palkata. Linjaus on osoittautumassa vääräksi paitsi inhimillisesti, niin myös taloudellisesti. 

Sosiaalityönpiirissä ei kuitenkaa voida antaa kaikkea sitä tukea, jota ihminen elämänsä aikana tarvitsee. Tärkeintä on tietenkin lähimmäisten antama hoiva ja turva, mutta tärkeässä osassa ovat myös muut yhteiskunnan toiminnot päiväkodista kouluun ja työelämään. Tukea saattaa tarvita meistä kuka vain ja minkälaisessa elämäntilanteessa tahansa.