maanantai 8. joulukuuta 2014
Sote Seinäjoelle
Sote- uudistuksen taloudellisista vaikutuksista kunnittain julkaistiin arvio. Seinäjoki kuuluu uudistuksessa taloudellisiin häviäjiin. 12milj. euron lisälasku ei kuntapäättäjän näkökulmasta ole kovinkaan mieluinen asia jo ennestään tiukassa taloustilanteessa. Kaupunkilaisille on siis luvassa entistä enemmän hampaiden kiristelyä.
Etelä- Pohjanmaalla Seinäjoen ympärille sijoittuvat kunnat ovat myös saamassa lisäkustannuksia. Sen sijaan taloudellista helpotusta on luvassa maakunnan laitamilla sijaitseville kunnille.
Koko sote-uudistuksen tarkoitushan on turvata kaikille kansalaisille tasapuolisesti parhaat mahdolliset sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut. Pienemmillä paikkakunnilla ei siis pitäisi olla enää hätää.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden valmisteluryhmässä mukana ollut Vasemmistoliiton Erkki Virtanen kertoi Pohjanmaan Vasemmiston syyspiirikokoukselle, että lähipalvelumääritelmä tulee lakiin mukaan. Lailla on tarkoitus estää myös pienten terveyskeskusten lopettaminen taloudellisista syistä. Palveluiden saavutettavuus näyttäisi ainakin sen pohjalta pysyvän ennallaan.
Seinäjoen intressi sote-uudistuksessa on ollut ns. vastuukuntamalli. Laki on jättämässä myös siihen mahdollisuuden. Ehtona on, että tuottamisvastuualueen kunnat yhdessä päättävät palveluiden tuottamisesta vastuukuntamallilla. Käytännössä Etelä- Pohjanmaalla ei sellaista konsensusta tulla löytämään.
Tulevaisuudessa siis kuntayhtymän kunnat päättävät myös Seinäjoen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden tuottamisesta. Kyseessä on todellinen kuntauudistus. Seinäjoen kaupungin budjetista lohkaistaan n.43% pois. Samalla päätösvalta kaventuu. Ne asiat, jotka nykyisin ratkaistaan kaupungin valtuustossa, ratkotaan jatkossa kuntayhtymässä.
Kuntayhtymä tarkoittaa myös demokratian kaventumista. Koska kuntayhtymien päättävien elinten valintamenettelyyn ei ole tulossa muutoksia, valitaan päätöksentekijät edelleen kunnallisten voimasuhteiden perusteella. Se tarkoittaa sitä, että paikat menevät suurille puolueille. Suomen suurimpana kuntapuolueena varsinkin Keskustan painoarvo tulee nousemaan aivan omaan luokkaansa. Ei hassumpi suoritus oppositiopuolueelta.
keskiviikko 3. joulukuuta 2014
Sosiaalityön jäljillä
Julkaistu Eparissa 3.12.2014
Seinäjoella joulu avattiin marraskuun lopulla
keskuspuistossa. Totuttuun tapaan jo ilman lunta ja talven valkeutta. Siitä
huolimatta pikku väkeä riitti ja seurakunnan tarjoamat piparkakut maistuivat.
Joulupukki kyseli lapsilta joululahjatoiveita. Jälkikasvuni myös tomerana
toiveensa ilmoitti: krokotiili. Tästä on hyvä aloittaa joulunodotus.
Kaupungin järjestämät ilmaiset tapahtumat luovat
yhteisöllisyyden tunnetta. Joulun avauksen, vapun ja uuden vuoden ilotulituksen
tapaiset juhlallisuudet eivät katso sosiaalista luokkaa. Juhliminen on
sallittua kaikille.
Valitettavasti ikäviäkin asioita mahtuu mukaan. Viime viikon
uutiset Kuopion lapsiin kohdistuneista henkirikoksista järkyttävät. Onneksi
väkivallanteot lapsia kohtaan ovat enemmän poikkeuksia, mutta yksikin tapaus on
liikaa. Tapahtuma nosti esiin jälleen paljon kysymyksiä. Onko valtion ja
kaupunkien säästäminen mennyt jo liian pitkälle? Kuopiossa sosiaalityöntekijät
olivat huolestuneita kaupungin sosiaalityön resurssipulasta.
Seinäjoella on useiden isompien kaupunkien tapaan huono
taloudellinen tilanne. Se aiheuttaa aina ikäviä säästöpaineita myös
sosiaalisektorille. Taloudellinen taantuma on aina vaikeaa aikaa, koska juuri
silloin ongelmat alkavat kasaantumaan ja sosiaalipalveluita uhkaa
ylikuormittuminen.
Seinäjoella herättiin lastensuojelun ostopalveluiden käsistä
karanneisiin kustannuksiin. Kuluneelle vuodelle kaupunki palkkasi 5 uutta
perhetyöntekijää sosiaalipalveluihin. Jo nyt lisähenkilöstön palkkaaminen näkyy
tuloksissa. Perhetyön piirissä toimintaa on voitu kohdentaa paremmin ja palvelu
on tavoittanut apua tarvitsevia tehokkaammin. Myös kustannukset ovat laskeneet.
Samanlaisia kokemuksia karanneiden kustannusten
hillitsemiseksi on saatu myös muista Suomen kaupungeista. Joskus taloudellisia
säästöjä saadaan aikaan investoimalla henkilökuntaan. Seinäjoen
kaupungin henkilöstöpolitiikkaa ohjaa kuitenkin
lähtökohtaisesti periaate, että uutta väkeä ei säästöjen vuoksi palkata.
Linjaus on osoittautumassa vääräksi paitsi inhimillisesti, niin myös
taloudellisesti.
Sosiaalityönpiirissä ei kuitenkaa voida antaa kaikkea sitä
tukea, jota ihminen elämänsä aikana tarvitsee. Tärkeintä on tietenkin
lähimmäisten antama hoiva ja turva, mutta tärkeässä osassa ovat myös muut
yhteiskunnan toiminnot päiväkodista kouluun ja työelämään. Tukea saattaa
tarvita meistä kuka vain ja minkälaisessa elämäntilanteessa tahansa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)