Epari 22.11.2017
Seinäjoki haluaa näyttää modernilta
ja vauhdilla kehittyvältä kaupungilta. Paitsi ulkoisesti myös
päätöksen teossa. Julkisesti asioita viedään taidokkaasti ja
tehokkaasti eteenpäin. Mielummin ilman riitaa ja turhaa vouhotusta.
Seinäjoki haluaa näyttää, että näin meillä pystytään
yhteistyöhön yli puolue rajojen. Tehokkuuden nimissä demokratiaa
ei saisi kuitenkaan kaventaa.
Muutama kaupungin politiikkaa seuraava toimittaja onkin jo huolissaan meneekö konsesus jo demokratian edelle ja onko konsensus vaientanut vauhdikkaan kehityksen haittavaikutusten kriittiset äänet (Ilkka ja Seinäjoen sanomat 15.11). ”Seinäjoki puolue” jyllää yhtenäisenä eikä oppositiota ole olemassa. Toimittajien näkemykseen voi osin yhtyä.
Muutama kaupungin politiikkaa seuraava toimittaja onkin jo huolissaan meneekö konsesus jo demokratian edelle ja onko konsensus vaientanut vauhdikkaan kehityksen haittavaikutusten kriittiset äänet (Ilkka ja Seinäjoen sanomat 15.11). ”Seinäjoki puolue” jyllää yhtenäisenä eikä oppositiota ole olemassa. Toimittajien näkemykseen voi osin yhtyä.
Demokratiaan kuuluu keskustelu ja
vaihtoehtojen puntarointi, jonka jälkeen jokainen voi valita
mieleisensä kannan kulloiseenkin asiaan. Jos keskustelu siirtyy
julkisesta valtuustosalista epävirallisiin neuvotteluihin
kabinetteihin, ei kuntalaisille välttämättä välity oikeaa kuvaa
päätöksenteon vaiheista ja perusteista. Joskus joku myös
harmitteli valtuustosalissa tapahtuvan keskustelun kallista hintaa,
saahan valtuutetut palkkionsa ja viranhaltijat palkkansa, mutta
mielestäni demokratialle on hankala laittaa hintalappua.
Päätöksen tekemiseen kuuluu myös
muita toimielimiä kuin valtuusto. Hallitus ja erilaiset lautakunnat
myös tekevät demokraattisia päätöksiä. Erityisesti hallituksen
painoarvo on suuri. Samalla se on myös kuin valvova isoveli.
Lautakuntien päätökset voidaan ottaa hallituksen käsittelyyn ja
muuttaa, jos päätökset eivät isoveljeä miellytä. No, tätä ns.
otto-oikeutta käytetään onneksi kohtuullisen harvoin.
Demokratia saa onneksi kaupungissa myös
uusia ulottuvuuksia. Ensimmäistä kertaa kaupunkilaiset pääsevät
päättämään uudesta strategiasta, sillä kehitysjohtajan mukaan
strategian työstäminen on tarkoitus joukkoistaa asukkaille.
Strategia kuulostaa tylsälle sanalle, mutta on oikeasti tärkeä
työkalu päätöksenteossa. Sen kehysten mukaan kaikkia
kaupunkilaisia koskevat asiat valmistellaan ja päätetään.
Hyvä olisi, jos mahdollisimman monet
asukkaat asiaan tarttuisi. Kaupunkilaisilla on nyt mahdollisuus
vaikuttaa siihen, millaisella otteella kaupunkia seuraavat neljä
vuotta johdetaan. Onko painopiste pehmeissä arvoissa; nuorissa,
lapsissa ja turvallisessa tulevaisuudessa, vai painotetaanko
taloutta, kasvua ja tehokkuutta. Toisiaan ne eivät sulje pois, mutta
rengin ja isännän/emännän osat tulisi olla selviä. Kasvuhuumassa
välillä tuntuu, että kaupungin perustehtävä meinaa unohtua.