Julkaistu Eparissa 28.9.2016
Tulevaisuutta ei voi nähdä, mutta ilmeisesti sen voi ainakin osittain
kokea. Näin mietin itsekseni kun ajelin hitaassa autojonossa Seinäjoen
keskustassa joku aika sitten. Kaksikaistaisen tien toinen kaista oli
auki revittynä ja poissa käytössä. Käytössä olevalla kaistalla
autoruuhka oli pohjalaisittain iso, eikä eteneminen sujunutkaan
totuttuun tapaan. Sekös vähän harmitti, vaikka isojen kaupunkien
ruuhkista oltiinkin vielä kaukana.
Sain pienen maistiaisen tulevasta keskustan myllerryksestä, kun
Vekselinaukion parkkihallia lähdetään pian rakentamaan. Selvää on, että
rakennusaikana erityisjärjestelyjä ja kärsivällisyyttä tarvitaan, niin
keskustan yrittäjiltä, asukkailta kuin siellä asioivilta
kaupunkilaisiltakin.
Keskustan rakentamisen ja elävöittämisen yhteydessä yleensä puhutaan
parkkihallista, joka on tarkoitus rakentaa aukion alle. Projektina se
onkin mittava, mutta oleellisempaa on sen vaikutus muuhun keskustan
kehittämiseen. Autojen ajaminen maan alle mahdollistaa maanpäällisen
rakentamisen ja remontoimisen siten, että tilaa muuhun käyttöön jää
enemmän. Vastakkainen esimerkki on Anttilan tavaratalon parkkialue
kaupungin ydinkeskustan tuntumassa, jossa parkkipaikat vievät suuren
osan alueen pinta-alasta. Ei se kovin viihtyisää ole.
Onkin hyvä, että nyt Vekselinaukiolla autojen alta säästyvä tila
voidaan ottaa kokonaan kaupunkilaisten haltuun. Siinä missä ennen oli
parkkipaikka, saattaa tulevaisuudessa olla katukeittiö, kahvilan
terassi, pieni puistoalue tai vaikkapa esiintymispaikka taiteilijoille.
On tavallaan kaksijakoista, että satsaamalla autopaikkoihin luodaan
samalla mahdollisuus viihtyvyyden ja kävelypainoitteisuuden lisäämiseen
sekä mahdollistetaan myös uuden torielämäkulttuurin syntyminen kaupungin
keskustaan.
Elävöityminen ei tapahdu kuitenkaan automaattisesti luomalla
keskustaan autotonta aluetta tai rakentamalla parkkihallia.
Kaupunkimaisen tunnelman luovat ihmiset, jotka keskustassa käyvät
asioimassa yrityksissä tai muuten vain viihtymässä. Lisäksi tarvitaan
alueelle myös asukkaita. Siksi myös asuntotuotannon lisääminen
keskustaan on välttämätöntä. Samalla pystytään vastaamaan siihen
kasvavaan asumisen trendiin, jossa lapsiperheetkin haluavat asua
palveluiden lähellä keskustoissa tai niiden tuntumassa.
Kun keskusta-aluetta kehitetään ja alueelle tehdään investointeja,
kasvaa myös alueen taloudellinen arvo. Kaupunkilaiselle se saattaa
näyttäytyä kasvavina asumisen kustannuksina. Kaupunki organisaatiossa
onkin syytä pohtia, miten kohtuuhintainen kaupunkiasuminen voidaan
Seinäjoella jatkossa toteuttaa ja millainen rooli kaupungin
vuokra-asuntoyhtiö Sevaksella siinä tehtävässä on.
