Työkkäreitä uhkaa toiminnan alasajo

julkaistu Eparissa 26.4.2017

Monta kertaa ennen työuraa piti käydä työvoimatoimistossa (nykyään TE- toimisto), ennen kuin tärppäsi. Mutta tärppäsi kuitenkin ja sillä tiellä ollaan edelleen. Pian työvoimatoimiston palvelut, sellaisena kuin ne nyt ovat, siirtyvät historiaan.

Tulevaan maakuntauudistukseen liittyy myös ns. kasvupalvelulaki uudistus. Sillä tarkoitetaan hallituksen tavoitetta yhdistää nykyisten ELY- keskusten yrityspalvelut ja TE- toimistojen työvoimapalvelut kasvupalveluiksi. Näiden palveluiden järjestäminen siirtyy maakuntahallinnon vastuulle. Aivan kuten sotesoppaan, niin myös tähän lainvalmisteluun kuuluu valinnanvapaus. Hallituksen tavoitteena onkin siirtää tulevat kasvupalvelut ykstyisten markkinoiden tuotettaviksi.

Jo totuttuun tyyliin nyt lausuntokierroksella oleva lakiluonnos vaikuttaa kiireesti tehdyltä ja tärkeintä näyttää olevan julkisten palveluiden ideologinen yksityistäminen. Kansainvälinen vertailu ei näet anna mitään syytä olettaa, että yksityistämisellä saavuttettaisiin merkittäviä etuja työttömyyden hoidossa, ennemminkin päinvastoin. Kokemuksia löytyy mm. Australiasta ja Isosta- Britanniasta.

On oikeastaan kummallista, kuinka vähän koko uudistuksesta on puhuttu julkisuudessa. Asian luulisi nousevan edes jossain määrin tapetille, koska sen välitön vaikutus on, että n. 3000 työllisyyspalveluissa työskentelevää menettää työpaikkansa. Elinkeinoministeri Lintilä (Yle uutiset 2.3) kyllä uskoo heidän kaikkien työllistyvän. Ministerin uskomus varmasti työpaikkansa menettäviä lohduttaa kovasti.

Tulevaisuudessa siis maakuntahallinto ostaa palvelut markkinoilta ja maksaa myös tuloksista. Tulos, siinä se taikasana. Tuloksia saa tehokkaammin, jos asiakkaina on helpommin työllistyviä työttömiä. Sen sijaan pitkäaikaistyöttömät ja muut vaikeasti työllistyvät eivät kartuta yrityksen kassaa. Heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevat saattavat näin joutua entistä vaikeampaan asemaan.  

Seinäjoella on tehty edistyksellistä työtä pitkäaikaistyöttömyyden ennalta ehkäisyssä ja vähentämisessä. Kaupungin työllisyystalo ja monialainen työvoiman palvelukeskus TYP ovat pystynyneet antamaan yksilöllistä palvelua kunkin asiakkaan tarpeiden mukaan. Kun työllistyminen saattaa edellyttää palveluita sosiaalipuolelta, työllisyyspalveluista ja terveydenhuollosta, niin Seinäjoen mallissa asiakas saa nämä palvelut yhdeltä luukulta.

Seinäjoen ei saa ajaa työllisyyspalveluitaan alas, vaikka järjestämisvastuu siirtyykin tulevaisuudessa maakunnille. Kilpaillut markkinat eivät pysty vastaamaan kaikkii niihin tarpeisiin, joita vaikeasti työllistyvä tarvitsee.Työllistymisen esteet voivat johtua sairaudesta, vammasta tai vaikkapa sellaisesta elämäntilanteesta, johon itse ei voi vaikuttaa. Näitä asioita markkinaehtoisuus ei voi ratkaista. Meillä kaikilla tulee olla oikeus hyvään työelämään ja siksi julkisen toiminnan on oltava jatkosssakin näkyvässä roolissa.

Seinäjoki ei ole erillinen saareke

Suomen talous on kääntynyt viimein nousuun, mutta mistään vakaasta kasvusta ei vielä voida puhua. Nykyinen hallitus ottaa suunnanmuutoksesta mielellään kunniaa, mutta talouden tutkijat ovat hieman erimieltä. Suurimpana yksitäisenä moottorina voidaan pitää Euroopan Keskuspankin elvyttävää rahapolitiikkaa.

Myös Seinäjoen kaupunki on päässyt nauttimaan alhaisesta korkotasosta. Vaikutus on ollut positiivinen, koska kasvavan kaupungin tarpeeseen on täytynyt tehdä myös investointeja. On hieman hullunkurista, että vaikka kaupungissa mielellään puhutaan säästämisestä, on kuitenkin käytännössä elvytetty rakentamalla ja remontoimalla kouluja, päiväkoteja, palvelutaloja ja liikenneinfraa.

Investoinnit ovat olleet kaupunkilaisten hyvinvointia tukevia ja samalla ne ovat luoneet työtä.

Investointien vuoksi kaupungin velkamäärä on kasvanut eikä sitä kannata täysin huomiotta jättää. Matalan koron aikana kannattaa kuitenkin investointeja tehdä, koska lainaa on edullisesti saatavilla. Kuvaava on, että kaupungin lainanmäärän kasvusta huolimatta, lainanhoitokulut ovat kokoajan pienentyneet.
                                                                      

Olisikin huonoa politiikkaa, jos velkaantumisen pelossa laittaisimme investoinnit jäihin. Se tarkoittaisi samalla sopimattomia tiloja päiväkotilapsille, sisäilmaongelmia ja liian suuria ryhmäkokoja koululaisille ja heikentyvää palvelutasoa ikäihmisille. Kasvaneet hyvinvointi- ja korjausvelat käyvät ajan myötä myös taloudellisesti kalliiksi.
                                             

Kaupungin viime vuoden tilinpäätös on ylijäämäinen. Se on ensimmäinen kerta tämän valtuustokauden aikana, kun sellainen ihme koetaan. Suurimmat syyt siihen on erikoissairaanhoidon oletettua pienemmät menot ja kaupungin henkilöstömenojen olematon kasvu. Työntekijät ovat siis jälleen kantaneet suuren vastuun.
                                    

Tulevaisuus on kuitenkin edelleen auki. Tänä vuonna voimaan astunut kilpailukykysopimus leikkaa kaupungintuloja n. 4 miljoonaa euroa. Samalla työntekijöiden palkkojen leikkaus uhkaa vähentää kulutuskysyntää, joka entisestään vähentää kaupungin verotuloja. Voikin olla niin, että kuntatalouden ongelmat eivät sittenkään ole takanapäin.