Meistä on moneksi

Julkaistu Eparissa 15.4.2015

Harrastukset pitävät mielen virkeänä ja usein myös fyysisen kunnon hyvänä. Ainakin jos ei juoksulenkillä nyrjäyttele usein nilkkojaan nurin. Harrastaa voi mistä vain tykkää, näyttelemisestä virkkaamiseen ja kivien keräilyyn. Yhteistä harrastuksille on se, että ne keskittyvät vapaa- aikaan. Toki jotkut onnekkaat ovat saattaneet saada harrastuksesta itselleen ammatinkin, kuten ammattimuusikoiden, kirjailijoiden ja urheilijoiden kohdalla on voinut käydä.

Nuorempana pelasin jääkiekkoa ja jalkapalloa, kuten useat muutkin ikätoverini. Sepsin, Törnävän

pallon ja Sisun väliset jalkapallopelit olivat tiukkaa kisailua kaupungin kuninkuudesta. Tai ei aina niin tiukkaa, joskus tasoerot joukkeiden välillä olivat huikeita. Maakunnan seurojen kanssa kisattiin tietenkin maakunnan ykkösjoukkueen roolista. Aina se paras joukkue ei löytynyt Seinäjoelta.

Harrastustoiminnan vahvuus on ollut aina sen monimuotoisuus. Erilaiset ihmiset erilaisista lähtökohdista tapaavat toisiaan ja jakavat saman kiinnostuksen kohteen. Siksi olisi tärkeätä saada tuettua suomalaisten harrastusmahdollisuuksia niin, ettei sosiaalinen tausta ole este harrastuksen aloittamiselle.

Myös politiikkaa tehdään usein harrastepohjalta. Vain valtakunnan huipulla politikoivat saavat politiikasta leipänsä. Eduskuntavaalit ovat alan harrastajille ottelu, jossa kokeillaan henkistä ja fyysistä kestävyyttä. Voittoon vaikuttaa tiedot ja taidot, mutta myös välineurheilun piirteitä voi nähdä. Pelaajat ja joukkueet, joilla on parhaat sponsorit, ovat kilpailussa vahvoilla.

Joskus erilaisissa harrastusyhteisöissä voi nähdä osan koko yhteiskunnan kirjosta. Koko kansan kirjon tulisi kuitenkin näkyä valtakunnan politiikan huipulla. Siksi kansanedustajien määrän vähentäminen ei olisi mielekästä, vaikka sitä taloudellisten säästöjen toivossa joskus on esitettykin. Maailmamme on aivan liian monimutkainen arvioitavaksi ja ohjattavaksi vain taloudellisin perustein, eikä yhteiskunnan tule olla pelkästään rahapoliittisten näkökulmien temmellyskenttä.

Moninainen yhteiskunta eri ulottuvuuksineen tarvitsee näköisensä edustuslaitoksen, jossa otetaan mahdollisimman hyvin huomioon kaikki yhteiskunnan rakenteet ja tasot. Meitä suomalaisia kun nyt vain sattuu olemaan joka lähtöön. Se on samalla myös suurin rikkautemme.

 

Vientiä voidaan tukea

Ilkka mielipide 7.4.2015

Maamme talouspoliittisesta keskustelusta löytyy ehkä yksi yhteinen nimittäjä, josta kaikki tuntuvat olevan samaa mieltä. Vienti olisi saatava taas vetämään. Viennin vaikeuksien syistä ei kuitenkaan olla yksimielisiä. Valitettavan usein syyt ongelmiin laitetaan yksin työntekijöiden syyksi.
Suomen kilpailukykyä haittaavat keskustelijoiden mukaan liian suuret työvoimakustannukset ja lyhyet työajat. On toki totta, että suomalaisella työntekijällä on suurempi palkka, kuin halpatuotantomaiden hikipajoissa raatavilla työntekijöillä, mutta eurooppalaisiin verrattuna suomalainen ei ole erityisen kallis työntekijä
.
Euroopan komission tilastojen mukaan Suomen työvoimakustannukset ovat lähes samaa tasoa Saksan kanssa. Korkeamman kustannuksen maita ovat mm. Norja, Ruotsi, Tanska ja Ranska. Työajan mekaanisessa mittauksessa Suomessa on lyhyt työaika. Tilanne kuitenkin muuttuu, kun tarkastellaan työelämän kansallisia eroja. Mekaaninen työaika ei kerro työajan käytöstä, sisällöstä tai työväestön sukupuolijakaumasta. Jos mukaan lasketaan lisäksi osa-aikainen työ, tehdään Suomessa pidempää päivää, kuin Saksassa, Tanskassa tai Ruotsissa.

Suomen ulkomaakaupasta suurin osa suuntautuu EU:n sisälle suurimpien kauppakumppaneiden ollessa Saksa ja Ruotsi. Kun molemmat maat pyrkivät pitämään vaihtotasettaan positiivisena, tietää se ongelmia Suomen viennille. Sama pätee suuremmassa mittakaavassa koko maailmaan. Toisen vienti on aina toisen tuonti, eivätkä kaikki maat voi olla yhtä aikaa ylijäämäisiä.

Oleellinen asia viennin menestymisen kannalta on tuotteet ja osaaminen. Onko maallamme viedä maailmalle tuotetta, jolle on riittävästi kysyntää? Tärkeää on myös yritysjohdon osaaminen tuotteiden myynnissä ja markkinoinnissa.

Suomen viennin edellytyksiä voidaan parantaa, mutta sitä ei kannata tehdä kotimaisen kysynnän kustannuksella. Väestön korkea koulutustaso, toimiva infra sekä poliittinen vakaus ovat vahvuuksiamme, joihin tulee panostaa entistä enemmän. Leikkauksilla ainoastaan heikennämme omaa asemaamme kansainvälisillä markkinoilla.