Sote Seinäjoelle

Sote- uudistuksen taloudellisista vaikutuksista kunnittain julkaistiin arvio. Seinäjoki kuuluu uudistuksessa taloudellisiin häviäjiin. 12milj. euron lisälasku ei kuntapäättäjän näkökulmasta ole kovinkaan mieluinen asia jo ennestään tiukassa taloustilanteessa. Kaupunkilaisille on siis luvassa entistä enemmän hampaiden kiristelyä. 

Etelä- Pohjanmaalla Seinäjoen ympärille sijoittuvat kunnat ovat myös saamassa lisäkustannuksia. Sen sijaan taloudellista helpotusta on luvassa maakunnan laitamilla sijaitseville kunnille.  

Koko sote-uudistuksen tarkoitushan on turvata kaikille kansalaisille tasapuolisesti parhaat mahdolliset sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut. Pienemmillä paikkakunnilla ei siis pitäisi olla enää hätää.  

Sosiaali- ja terveyspalveluiden valmisteluryhmässä mukana ollut Vasemmistoliiton Erkki Virtanen kertoi Pohjanmaan Vasemmiston syyspiirikokoukselle, että lähipalvelumääritelmä tulee lakiin mukaan. Lailla on tarkoitus estää myös pienten terveyskeskusten lopettaminen taloudellisista syistä. Palveluiden saavutettavuus näyttäisi ainakin sen pohjalta pysyvän ennallaan. 

Seinäjoen intressi sote-uudistuksessa on ollut ns. vastuukuntamalli. Laki on jättämässä myös siihen mahdollisuuden. Ehtona on, että tuottamisvastuualueen kunnat yhdessä päättävät palveluiden tuottamisesta vastuukuntamallilla. Käytännössä Etelä- Pohjanmaalla ei sellaista konsensusta tulla löytämään.

Tulevaisuudessa siis kuntayhtymän kunnat päättävät myös Seinäjoen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden tuottamisesta. Kyseessä on todellinen kuntauudistus. Seinäjoen kaupungin budjetista lohkaistaan n.43% pois. Samalla päätösvalta kaventuu. Ne asiat, jotka nykyisin ratkaistaan kaupungin valtuustossa, ratkotaan jatkossa kuntayhtymässä. 

Kuntayhtymä tarkoittaa myös demokratian kaventumista. Koska kuntayhtymien päättävien elinten valintamenettelyyn ei ole tulossa muutoksia, valitaan päätöksentekijät edelleen kunnallisten voimasuhteiden perusteella. Se tarkoittaa sitä, että paikat menevät suurille puolueille. Suomen suurimpana kuntapuolueena varsinkin Keskustan painoarvo tulee nousemaan aivan omaan luokkaansa. Ei hassumpi suoritus oppositiopuolueelta. 

Sosiaalityön jäljillä

Julkaistu Eparissa 3.12.2014

Seinäjoella joulu avattiin marraskuun lopulla keskuspuistossa. Totuttuun tapaan jo ilman lunta ja talven valkeutta. Siitä huolimatta pikku väkeä riitti ja seurakunnan tarjoamat piparkakut maistuivat. Joulupukki kyseli lapsilta joululahjatoiveita. Jälkikasvuni myös tomerana toiveensa ilmoitti: krokotiili. Tästä on hyvä aloittaa joulunodotus.

Kaupungin järjestämät ilmaiset tapahtumat luovat yhteisöllisyyden tunnetta. Joulun avauksen, vapun ja uuden vuoden ilotulituksen tapaiset juhlallisuudet eivät katso sosiaalista luokkaa. Juhliminen on sallittua kaikille.

Valitettavasti ikäviäkin asioita mahtuu mukaan. Viime viikon uutiset Kuopion lapsiin kohdistuneista henkirikoksista järkyttävät. Onneksi väkivallanteot lapsia kohtaan ovat enemmän poikkeuksia, mutta yksikin tapaus on liikaa. Tapahtuma nosti esiin jälleen paljon kysymyksiä. Onko valtion ja kaupunkien säästäminen mennyt jo liian pitkälle? Kuopiossa sosiaalityöntekijät olivat huolestuneita kaupungin sosiaalityön resurssipulasta.

Seinäjoella on useiden isompien kaupunkien tapaan huono taloudellinen tilanne. Se aiheuttaa aina ikäviä säästöpaineita myös sosiaalisektorille. Taloudellinen taantuma on aina vaikeaa aikaa, koska juuri silloin ongelmat alkavat kasaantumaan ja sosiaalipalveluita uhkaa ylikuormittuminen.

Seinäjoella herättiin lastensuojelun ostopalveluiden käsistä karanneisiin kustannuksiin. Kuluneelle vuodelle kaupunki palkkasi 5 uutta perhetyöntekijää sosiaalipalveluihin. Jo nyt lisähenkilöstön palkkaaminen näkyy tuloksissa. Perhetyön piirissä toimintaa on voitu kohdentaa paremmin ja palvelu on tavoittanut apua tarvitsevia tehokkaammin. Myös kustannukset ovat laskeneet.

Samanlaisia kokemuksia karanneiden kustannusten hillitsemiseksi on saatu myös muista Suomen kaupungeista. Joskus taloudellisia säästöjä saadaan aikaan investoimalla henkilökuntaan. Seinäjoen

kaupungin henkilöstöpolitiikkaa ohjaa kuitenkin lähtökohtaisesti periaate, että uutta väkeä ei säästöjen vuoksi palkata. Linjaus on osoittautumassa vääräksi paitsi inhimillisesti, niin myös taloudellisesti. 

Sosiaalityönpiirissä ei kuitenkaa voida antaa kaikkea sitä tukea, jota ihminen elämänsä aikana tarvitsee. Tärkeintä on tietenkin lähimmäisten antama hoiva ja turva, mutta tärkeässä osassa ovat myös muut yhteiskunnan toiminnot päiväkodista kouluun ja työelämään. Tukea saattaa tarvita meistä kuka vain ja minkälaisessa elämäntilanteessa tahansa.

Sääntelyn purkua

Julkaistu Eparissa 22.10.2014

Ensi kevään eduskuntavaalien yksi päätema taitaa olla jo selvillä. Toisinaan kansalaisia tuntuu kovasti harmittavan, kun kokoajan jonkinlainen sääntö haittaa elämää. Siitä innostuneena ovat kansanedustajatkin heränneet vaatimaan sääntelyn purkamista. Osa kansanedustajistamme on vakaasti siis päättänyt perua omia päätöksiään. Ei aina tule kerralla hyvä.

Mutta mitä se sääntely oikeastaan edes on? Äkkiseltään tulee mieleen kasvottomien virkamiesten halu kieltää esimerkiksi alkoholi tai ainakin sen mainostaminen. Yleensä sääntelyä verrataan holhoamiseen ja muutenkin sanalla on negatiivinen kaiku. Sääntely taitaa olla kuitenkin paljon moniselitteisempi asia.

Sääntelyllä tarkoitetaan valtion tai jonkin muun julkisenvallan tietoista puuttumista esimerkiksi markkinoiden, kansalaisten tai yritysten toimintaan. Markkinoiden toimintaa voidaan säädellä, ettei isot yritykset pysty muodostamaan monopoliasemaa ja nyhtää kuluttajia kuiviin. Sääntelyllä voidaan estää markkinavoimien vääränlainen käyttö ja edistää oikeanlaista kilpailua.

Kansalaisten elämään sääntely vaikuttaa monella tavalla ihan lapsesta asti. Heti syntymän jälkeen vauvaan laitetaan jo kansallisen rokotusohjelman rokotuksia. Seuraavaksi lapsen elämään keskeisesti vaikuttaakin oppivelvollisuus. Ajokortin suorittamisen jälkeen kaasujalkaa hillitään liikennesäännöillä.

Sääntöjen tarkoitus on siis hyvä. Aika usein riippuu näkökulmasta, onko jokin säännös onnistunut vai ei. Ison kauppakonsernin johtajaa varmasti harmittaa, jos kunnan kaavoituspäätös estää megamarketin rakentamisen, mutta samalla kymmenen pienemmän kaupan yrittäjän mielestä päätös voi olla oikea.

Muutama puolue on jo näkyvästi julkaissut omat sääntelynpurkuohjelmansa. Ohjelmissa esitetään minkälaiseen suuntaan heidän mielestään valtiota pitäisi kehittää. Toisinsanoen millaisia lakeja tulisi säätää. Samanlaisia ohjelmia ovat puolueet laatineet aina joka vaaleihin. Nyt vain ohjelmien otsikot ovat muuttuneet kansalaisiin uppoavaan muotoon.

Toisaalta kaikissa puolueissa tuntuu vallitsevan yhteisymmärrys, että turhaa byrokratiaa tulisi vähentää. Tehokkaasti toimiva valtionhallinto on kansalaisten etu. Samalla tulisi muistaa, että ilman virkamiehiä ei demokratia voi toimia. Joskus liiallisesta hallinnon purkamisesta on seurannut vain kustannusten kasvua, kun virkamiesten töitä hoidetaan hintavilla konsulttipalveluilla.

 

Kasvua ja kestävyyttä

Julkaistu Eparissa 10.9.2014

Rakennuksen esittelijä on innoissaan. Pienestä tilasta löytyy hieno olohuone, kaikki kodinkoneet sisältävä keittiö ja mukava makuuhuone. Katselijana joudun peittelemään hymyä. Sen verran ainutlaatuisesta rakennuksesta tuntuu olevan kysymys. 4 -vuotiaani innostui rakentamaan majaa. Mielikuvituksen avulla neliön kokoisesta tilasta saa todella avaran. Kokemuksen kruunaa asunnon omavaraisuus. Puolukkaa voi poimia suoraan maapohjaiselta lattialta.

Asuntomarkkinoilla ei tällä hetkellä paljon hymyn aiheita ole. Asuntojen myynti laahaa viime vuodesta, eikä kasvua ole uskallettu ennustaa. Ainoastaan isoissa kaupungeissa päästään parempiin myyntilukuihin kuin viime vuonna.

Kituliasta tuntuu olevan kaikkialla muuallakin taloudessa. Suomen hallituksen talousarvioesitys ennustaa tälle vuodelle nolla kasvua. Kriitikoiden mielestä sekin on liikaa ja todellisuudessa kasvu supistuu. Ennustaminen on vaikea laji.

Kuntapäättäjän ei kuitenkaa tarvitse olla ennustaja ymmärtääkseen vaikeiden aikojen kuntien taloudessa jatkuvan. Hallitus jatkaa kuntien valtionosuuksien leikkaamista, jolloin kasvava kaupunki joutuu väistämättä vaikeiden päätösten eteen. Lisää huolta kunnille aiheuttaa myös uudet velvoitteet pitkäaikaistyöttömien rahoitusvastuusta. Vastaavasti paljon puhutuista kuntien velvoitteiden vähentämisestä ei ole juurikaan saatu näyttöjä.

Taloudessa on kuitenkin aistittavissa myös uusia tuulia. Ainakin poliittisessa kielenkäytössä. Jälleen on salonkikelpoista puhua taloudellisesta elvytyksestä. Se ehti jo osittain unohtua säästön, kiristyksen ja menokurin alle. Kiristävän talouspolitiikan on viimein ymmärretty vain pahentavan taloudellista tilannetta ja vaikeuttavan kasvun aikaan saamista.

Kestävyysvaje sen sijaan taloudellisena terminä vielä hallitsee keskustelua. Sillä tarkoitetaan valtion tulojen riittävyyttä menojen kattamiseen pitkällä aikavälillä. Kuitenkaan taloudellisen kestävyysvajeen kokoluokasta tai edes koko olemassaolosta ei ole syntynyt yksimielisyyttä.

Talousjärjestelmässämme kasvun puute on siis kaikkien ongelmien takana. Mutta millainen kestävyysvaje meillä on oikeasti olemassa, kun talous vaatii kasvaakseen yhä enemmän luonnonvaroja ja kulutusta? Onko rajaton kasvu rajallisella maapallolla mahdollista? Todelllinen kestävyysvaje taitaakin koskea enemmän ympäristöämme kuin taloutta.