Joulua kohti

Joulu tulee myös Seinäjoen kaupunginvaltuustoon. Kaikenlaista joulutervehdystä oli valtuutettujen pöydät täynnä ennen kokouksen alkua. Kiitos niistä kaikille asianosaisille. Kokouksen esityslista ei ollut aiheidensa puolesta kovinkaan jouluinen, eikä se sisältänyt äänestykseen asti päätyneitä asioita.

Helmikuussa valtuusto päätti äänestyksen jälkeen lakkauttaa nykyiset 3 asukaslautakuntaa ja korvata ne yhdellä asukaslautakunnalla. Tuolloin itse äänestin tappion kärsineen esityksen puolesta, jossa vanhat lautakunnat olisi säilytetty ja toimintaa kehitetty niiden pohjalta. Demokratia on kuitenkin puhunut, eikä siitä sen enempää.

Vuoden vaihteessa aloittavan uuden asukaslautakunnan on tarkoitus olla alueellisesti laajalti edustettu. Tietenkään kaikki kaupunginosat eivät voi edustustaan lautakuntaan saada, koska jaossa oli vain 13 paikkaa. Siksi onkin tärkeää, että uusi lautakunta tulee toimimaan tiivissä yhteistyössä eri kaupunginosatoimikuntien ja kyläseurojen kanssa. Vähintään yhtä tärkeää on kaupungin omien organisaatioiden yhteistyö asukaslautakunnan suuntaan. Jonkinlaista uskottavuutta lautakunnalle tuo myös oikeus päättä aluekehitysrahoista ja kohdeavustuksista. Toivottavasti toiminta saadaan kunnolla käyntiin ja aktiivisten kaupunkilaisten ääni päätöksenteossa entistä paremmin kuuluviin.

Tuleeko se Ikea vai ei? Kysymystä sivuttiin valtuustossa, kun päätettiin jatkaa kaupungin ja YIT:n yhteistyösopimusta kahdella vuodella. Taloudelliset suhdanteet eivät ole olleet YIT:lle suostuisia, eikä se ole päässyt aloittamaan ”kauppajoupin” rakentamista nykyisen sopimuksen puitteissa.

Kaupallisuuden luvattuna aikana on tärkeä pysyä kilpailussa mukana. Kaupunki tarvitsee kauppajoupin rakentamisesta saavutetut hyödyt: rakennusajan työpaikat, valmiin kauppakeskuskeskittymän työpaikat ja muut dynaamiset vaikutukset. Kauppajouppi projekti on myös kirjattu kaupungin uuteen strategiaan. Toisaalta myös vähän jää askarruttamaan, kuinka kauppajoupin rakentaminen vaikuttaa keskustan kehittämiseen ja kuinka paljon yksi rakennusliike pääsee vaikuttamaan kaupungin politiikkaan?

Ryhmäpuheenvuoroja valtuustossa pidettiin talousarvion määrärahamuutoksista. Ongelmia budjetissa pysymisessä on sosiaali- ja terveyspuolella ja lähinnä siksi, että kaupungilla on ollut taipumusta alibudjetointiin. Omassa puheenvuorossa ilmoitin näkemykseni, että paras tapa säästää sosiaali- ja terveyskuluissa on pitää huolta tasa-arvosta ja torjua eriarvoisuus kehitystä.

Elämä on täynnä vaikeita valintoja. Valinta istua valtuuston kokous loppuun tai lähteä 3-vuotiaan poikani ensimmäiseen joulujuhlaan oli kuitenkin helppo. Kimpsut ja kampsut kasaan ja päiväkotia kohti. Lähtöni jälkeen kokouksessa käsiteltiin vielä kaavamuutoksia, joista ei kuulemani mukaan sen kummemmin keskusteluja käyty.

Päiväkodissa oli jouluinen tunnelma. Me vanhemmat saimme nähdä lasten upeita esityksiä aina joulukuvaelmasta tonttuleikkeihin ja yhteislauluun. Aivan meinasi silmät kostua, kun oma lapsi niin antaumuksella lauloi joululauluja muiden mukana. Joulumielen saapuminen oli taattu. Päiväkodin henkilökunnalle kiitos upeasta juhlasta.  

Valtuustossa veroa ja urheilua

Seinäjoen kaupunginvaltuuston kokoukset ovat kuulemma vanhoina hyvinä aikoina olleet parin tunnin mittaisia. Jotenkin tuntuu, että nykyisen valtuuston kymmenestä kokouksesta vain muutama on kestänyt alle kolme tuntia. Nyt marraskuun kokouksessa istuttiin viitisen tuntia.

Kokouksen ajallinen kesto ei sinänsä ollut yllätys. Olihan esityslistalla verotuksen korottaminen ja talousarvio ensi vuodelle. Poliittisten ryhmien väliset neuvottelut päivää ennen valtuuston kokousta tekivät selväksi, ettei näkemykset asioista olleet yhteneväiset.

Veronkorotuksen tarpeellisuudesta vallitsi yksimielisyys. Ainoastaan korotuksen kohdentamisesta oli eri näkemykset. Kaupunginhallitus oli äänestyksen jälkeen päätynyt ehdottamaan valtuustolle veroprosentin korotusta 1.25%, jonka jälkeen kunnallisveroprosentti olisi 21%. Hallituksessa äänestyksessä kaatunut alkuperäinen esitys oli, että kunnallisveroprosentiksi päätetään 20.75% ja kiinteistöveroon tehdään 0.05% korotus.

Keskusta, Kokoomus, KD ja muutama Ps. olivat hallituksen esityksen kannalla. Perusteluja kuultiin aina yrityksistä ja lapsiperheistä lähtien. Valitettavasti ainuttakaan laskelmaa tai esimerkkiä ei yksikään hallituksen esitystä puoltanut valtuutettu tuonut esille.

Veroprosentin korottaminen 20.75:teen ja kiinteistöveroon tehtävän 0.05% korotuksen kannalla olivat lisäkseni Sdp, Vihreät ja osa Perussuomalaisista. Näkemykseni mukaan näin korotetut verot olisivat olleet kaikille kaupunkilaisille oikeudenmukaisempi vaihtoehto, eikä se olisi leikannut n. 1.3 milj. euroa yritysten tarvitsemalta ostovoimalta. Tein veronkorotusten vaikutuksista myös laskelmia, jotka osaltaan vahvisti käsityksiäni. Esimerkit laskelmista alla olevassa valtuustopuheessa.

Valitettavasti hävisimme äänestyksessä ja hallituksen esitys meni läpi. Seinäjoen historian suurimman veroprosentin korotuksen taakan kantavat nyt tavalliset palkansaajat.

Niin joo, olihan siinä samassa veropaketissa myös koiraverosta päättäminen. Hallituksen esitys oli, ettei koiraveroa Seinäjoella perittäisi. Näin myös yksimielisesti päätettiin. Minusta koko koiravero jo itsestään kuulostaa aika vitsiltä. Sitä se ilmeisesti myös käytännössä on, koska veronkeräämiseen tarvittavat resurssit ovat jo suuremmat, kun verosta saatava taloudellinen hyöty

Kovimmat ja pitkäkestoisimmat puheet käytiinkin sitten talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Eniten keskustelua herätti ns. stadion hanke. Itse käyttäisin mielummin termiä Jouppilanvuoren urheilukentän saneeraus, koska pelkästä jalkapallosta ei ole kysymys. Urheilukentän saneerauksen vastustajat ehdottivat hankkeen lykkäämistä. Perusteluina olivat lähinnä kaupungin tiukka taloudellinen tilanne.

Oma näkemykseni on toinen. Vaikka kaupungin taloudellinen tilanne on kiistatta haasteellinen, ei se kuitenkaan voi tarkoittaa investointien jäihin laittamista. Taantuman aika yksityisensektorin ollessa omassa kriisissään, on julkisilla hankinnoilla merkittävä elvyttävä vaikutus. Panostukset liikuntaan ja kulttuuriin säästävät toisaalla sosiaali- ja terveyspuolen menoja.

Jouppilanvuoren urheilukentän perusparannukset ovat jo vuosia olleet investoitavien kohteiden listalla. Joka kerta se on kuitenkin sieltä rahan puutteen vuoksi yliviivattu. Nyt kun kentän parannukselle on jo pelkästään SJK:n liigaan nousun myötä selvä tilaus, niin hanke on järkevää polkaista käyntiin. Hyötymään urheilukentästä jalkapalloilijoiden lisäksi pääsevät mm. amerikkalaisen jalkapallon pelaajat ja hiihtäjät. Olennaista on myös, että kentän hallinnoinnista ja vuorojen jakamisesta vastaa Seinäjoen liikuntatoimi.

Äänestyksen jälkeen Jouppilanvuoren urheilukentän remontti saikin valtuuston siunauksen.

Valtuustossa pitämäni puheet 18.11.2013

Veronkorotuskeskustelu

Arvoisa rouva puheenjohtaja

Jos jostain kaupunginvaltuusto on yksimielinen, niin kaupungin haasteellisesta taloudellisesta tilanteesta. Yksimielisyys tuntuu vallitsevan myös siitä, että taloudellisen tilanteen korjaamiseksi kaupungin tuloja on lisättävä veroja nostamalla. Periaatteellinen päätös verojen korotuksesta tehtiin kehyspäätöksen yhteydessä. Jo silloin puhuttiin suurehkosta veroprosentin korotuksesta, mutta nyt kehitys on kulkenut kohti historiallisen suurta veronkorotusta.

Onneksemme maamme nykyinen hallitus on korottanut verotuksessa tehtäviä työtulo ja ansiotulovähennyksiä siten, että verotus on aiempaa progressiivisempaa. Joskaan progressiivisesta verotuksesta nyt ei ehkä ihan voida puhua.

Kaupungin hallitus esittää nyt valtuustolle tuloveroprosentin korottamista 21% talousarvioehdotuksessa olleen 20.75% ja kiinteistöveroon tehtävän minimini korotuksen 0.05% sijaan.

Maakuntalehdessa oli, ja täälläkin on kuultu erilaisia perusteluja siitä, miksi näin pitäisi toimia ja myös siitä, että tälläinen korotus olisi kaikille osapuolille edullisempi. Otan tähän muutaman esimerkin. Laskuissa olen käyttänyt verohallinnon veroprosentti laskuria.

Olen sähköasentaja vakituisessa työsuhteessa. Avopuoliso on opettaja ja meillä on yksi alle kouluikäinen poika. Asumme Seinäjoella Pajuluoman kaupunginosassa uudehkossa omakotitalossa. Uskoisin siis edustavamme hyvinkin keskiverto perhettä.

1% veronkorotus tarkoittaisi meille 553€ lisäveroa vuodessa. 1,25% veroprosentin korotus tarkoittaa meidän taloudessa 692€ lisämenoa. Kiinteistövero prosentin korottaminen 0.05% tarkoittaa meidän tapauksessa 44€ lisäystä vuodessa. Eli 0.25% lisäys ansiotuloveroon on n. Kolmikertainen verrattuna kiinteistöveroon. Jos tästä lähdetään vielä suurempiin tuloluokkiin, niin luonnollisesti se verotaakka kasvaa, kun taas kiinteistövero tasaverona pysyy samana. Tämän perusteella minun on vaikea niellä väitettä, että kiinteistöveron korotus sattuisi pahemmin lapsiperheisiin.

Toinen esimerkki lähipiiristäni. Iäkäs eläkkeellä oleva aviopari. Suomessa keskimääräinen eläke vuonna 2012 oli 1486€/kk. Tällä eläkkeellä laskettuna eläkeläispariskunta maksaa 1% korotuksella 356€ enemmän veroa vuodessa. 1.25% korotuksella summa nousee 444 euroon vuodessa. Esimerkkini eläkeläispariskunta asuu Seinäjoella ns. liitoskuntaalueella ( mielelläni en käytä liitoskunta sanaa, mutta tässä tapauksessa se ehkä selventää tilannetta) 1950- luvulla rakennetussa omakotitalossa. Tässä tapauksessa kiinteistöveron nostaminen 0.05% tarkoittaa heidän verotuksen kiristymistä 18€ vuodessa. Myöskään tämän esimerkin valossa en voi allekirjoittaa väitettä, että pienituloiset eläkeläiset kärsisivät enemmän kiinteistöveron nostosta.

Perusteluina hallituksen esitykseen 1.25% korotuksesta tuloveroon on käytetty myös kiinteistöveron korotusta tälle vuodelle. Se on tietenkin totta, mutta 2010- luvulla molempia veroja on korotettu 2 kertaa ja tämän kertainen tuloverokorotus on joka tapauksessa todella merkittävä.

Hyvä puoli kaupungin hallituksen esityksessä on tietenkin n. 1.3 miljoonaa euroa suurempi verokertymä kaupungin kassaan. Samalla kuitenkin tulee muistaa, että se 1.3 miljoonaa on suoraan pois seinäjokelaisten yritysten potentiaalisesta liikevaihdosta.

Arvoisa rouva puheenjohtaja

Edellä kertomani perusteella en voi pitää kaupungin hallituksen esitystä oikeudenmukaisena, enkä Seinäjoen kaupungin etujen kannalta, parhaimpana mahdollisena vaihtoehtona. Näin ollen Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kannattaa Sosialidemokraattien tekemään ehdotusta.   

Talousarviokeskustelu

Arvoisa rouva puheenjohtaja

Haastavina aikoina haastavat talousarviot. Voisin kuvitella, että taloudellisesti parempina aikoina on mukavampi rakentaa myös talousarviota. Pahoin pelkään, ettei tällä valtuustokaudella saada kyllä siitä nauttia.

Kaupungin taloustoimikunta tekee täyttä päivää pohtiessaan taloutemme tasapainoon saattamista. Tavoitteet tuntuvat hyvinkin pitkälle samoilta, kun Suomen hallituksen kuuluisan Rakennepaperin tavoitteet. Onneksi meidän ei tarvitse ihan 2Miljardia tasapainoittaa, mutta ihan varmasti mekin osan tuosta summasta saamme kantaa.

Kasvavan kaupungin etuihin kuuluu, että valtion osuudet kasvavat, vaikka niitä toisella kädellä joudutaan koko ajan leikaamaan. Leikkauksista huolimatta Seinäjoen toimintamenojen kasvun pysäyttämisessä ollaan onnistuttu. Toimintamenoissa ostopalvelujen kasvu on ollut 0.8%, josta oletan suurimman osan johtuvan kuntayhtymiltä tehdyistä ostoista. Kuntayhtymien päättävissä elimissä istuvat kaupunginvaltuutetut ovatkin tärkeässä asemassa, jotta menoja saadaan Seinäjoenkin osalta hillittyä.

Kaupungin henkilöstömenojen niukka 0.3% kasvu ja toimintakatteen keskiarvoa pienempi luku, kertoo hyvästä ja tehokkaasta toiminnasta ja puhuu oman palvelutuotannon tehokkuuden puolesta.

Valtuustokauden yksi tavoite on velkaantumisen pysäyttäminen. Talousarvion valossa näin on myös käymässä. Vaikka velkamäärä kasvaa, on kasvu kuitenkin maltillisempaa, kuin aiempina vuosina. Hyvää lupaa myös lainojen korkomenojen lasku, sekä kaupungin itse saamien korkojen kasvu.

En myöskään pidä lainan ottamista ihan hirvittävänä asiana silloin, kun sitä on halvalla saatavissa. Taantuman aikana usein näin on. Kuitenkin jotkut ennusteet jo lupaavat parempia aikoja olevan tulossa. Silloin alkaakin olemaan takaisin maksun aika. Olisiko kaupungin syytä alkaa miettimään lainojen lyhennysohjelmaa, jota voitasiin nousukauden aikana toteuttaa?

Investoinnit ovat tärkeitä kaupungille, vaikka tiukanrahan aikaa eletäänkin. Yhteiskunnan elvyttävä toiminta on taantuman aikana ratkaisevassa asemassa, kun nousukausi antaa odottaa. Liikuntapaikkarakentamisen huima prosentuaalinen lisääntyminen tulevalle vuodelle, on osa sitä kokonaisuutta. Positiivisinä asioina näen myös panostukset kulttuuriin; uuden kirjastoauton ja kirjaston remontin.

Liikunnan ja kulttuurin tukeminen ovat avain asemassa, kun panostetaan ihmiste fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Näihin palveluihin tehdyt investoinnit voidaan nähdä myös säästöinä. Hyvinvoivat asukkaat tarvitsevat vähemmän aina ylikuormitetun sosiaali- ja terveyspuolen palveluita.

Mietityttämään vähän tässä talousarviossa jääkin, että kuinka hyvin sosiaali- ja terveyskeskus pystyy vastaamaan kysyntään, talousarvioesitystä n. 4 miljoonaa euroa pienemmällä budjetilla?   

Tapaus Greenpeace

Talvisodan hengestä ei ole tietoakaan, kun sosiaalisessa mediassa ratkotaan Greenpeace -aktivisti Sini Saarelan tekemisiä. Joillekin Greenpeacen toiminta Jäämerellä on ollut esimerkillistä kansalaisvaikuttamista ja Saarela on suuri sankari. Jotkut taas näkisivät mielellään aktivistien istuvan pitkän tuomion karussa venäläisessä vankilassa. Sosiaalisen median käyttäjistä suurimman osan mielipiteet asettunevat jonnekin ääripäiden välille.

Greenpeace on kansainvälinen riippumaton ympäristöjärjestö, joka on tullut tunnetuksi erilaisista tempauksistaan. Järjestö pyrkii eri toimillaan saamaan kansainvälisen ja kansallisen median huomion kiinnittymään ympäristöä uhkaaviin epäkohtiin. Toiminta on ollut myös tuloksellista, josta kertoo YK:n myöntämä palkinto järjestön saavutuksista otsonikerroksen suojelemiseksi.

Jäämerellä Venäjän rannikkovartioston suorittama Greenpeacen aluksen valtaus ja mielenosoittajien vangitseminen on tuonut järjestölle sen haluamaa julkisuutta. Valitettavasti ainakin Suomessa julkisuus näyttää valuvan hukkaan. Sosiaalisessa mediassa tuntuu olevan paljon oleellisempaa keskustella esim. vangitun aktivistin ruokavaliosta, Venäjän rannikkovartioston liiallisesta tai liian vähäisestä voimankäytöstä ja tietenkin Saarelan vangitsemisen mahdollisista rasituksesta suomalaisille veronmaksajille. Oleellista olisi kuitenkin keskittyä siihen, miksi Greenpeace mielenosoituksensa Jäämerellä yritti järjestää.

Hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n juuri julkaistussa raportissa todetaan yhä yksiselitteisemmin, että ihmisen toiminnan seurauksena maapalloa uhkaa usean asteen lämpeneminen. Luonnon monimuotoisuus on vaarassa ja säiden ääri-ilmiöiden uskotaan lisääntyvän. Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat katastrofaalisia erityisesti arktisella alueella ja kehitysmaissa. Kehitysmaa näkökulman luulisi kiinnostavan erityisesti maahanmuuttokriitikoita, koska seurauksena kerrotaan olevan suuret pakolaisvirrat.

Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen suurin syy on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Tutkijoiden raportit ja varoitukset tuntuvat kaikuvan kuuroille korville, kun jatkuvasta kasvusta riippuvainen talous tarvitsee uusia luonnonvaroja. Usko rajattomaan kasvuun, rajallisessa maailmassa, elää vahvassa. Kun fossiilisten polttoaineiden kulutusta pitäisi vähentää ja uusiin energian tuotantomuotoihin ja tutkimukseen panostaa, öljy-yhtiöt pitävät eduistaan kiinni välittämättä ympäristön kärsimistä tuhoista ja ilmaston saastumisesta.

Ilmaston lämpeneminen ja saastuminen ei ole minkään valtion sisäinen asia, vaan vaikutukset ulottuvat myös rajojen ulkopuolelle. Etelä-Pohjanmaan pääelinkeino on äärimmäisen riippuvainen puhtaasta ympäristöstä. Maatalousvoittoiselle maakunnalle olisi suuri tappio, jos jälkipolvilla ei olisi mahdollisuutta jatkaa elinkeinon harjoittamista.

Aktivistien yritys nousta Gazpromin öljynporauslautalle on ilmeisesti vastoin Venäjän lakia. Venäjän rannikkovartioston suorittama Greenpeacen aluksen valtaus kansainvälisellä merialueella on myös merioikeuden vastainen toimenpide. Kenellä on siis oikeus suorittaa lakien vastainen toimenpide tai milloin lainvastainen toiminta on sallittua? Yhtä oikeaa määritelmää ei varmasti ole olemassa, vaan tilanteet pitää ratkaista tapauskohtaisesti.

Suomessa muutama poliitikko on ilmoittanut kannattavansa kansalaistottelemattomuutta joissain yhteyksissä. Jos toiminnalla tähdätään yhteiseen hyvään, kenenkään terveys ei vaarannu, eikä kenellekään aiheudu kohtuutonta taloudellista haittaa, voitanee joissain tilanteissa tottelemattomuus hyväksyä.

Mielestäni Greenpeacen ja Sini Saarelan toiminnassa Jäämerellä oli kysymys tälläisestä tilanteesta.

Ei ole helppoa olla kuluttaja

Alkoi kyllästyttämään. Suomen päivittäistavarakaupasta lähes 80% on Keskon ja S-Ryhmän hallussa. Se paljon mainostettu valinnanvapaus, vapaa markkinatalous ja kuluttajan hyötyminen kilpailusta, joutuu outoon valoon. Tilanteesta ei tunnu hyötyvän Keskon ja S-ryhmän lisäksi kukaan muu. Ei kuluttajat eikä tuottajat.

Kesko ja S-ryhmä ovat myös käyneet yt- neuvotteluja ja irtisanoneet työntekijöitä tämän ja viime vuoden aikana. Kuin sokerina pohjalla Keskon toimitusjohtaja sai 220000 euron palkankorotuksen. Keskon hallitus päätyi nostamaan toimitusjohtajan palkkaa, koska tämä aikoi jäädä eläkkeelle 60- vuotiaana. Samainen toimitusjohtaja muuten istuu Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksessa vaatimassa duunareille maltillisia palkankorotuksia ja eläkeiän nostoa...

Automarkettien luvatussa kaupungissa ei ole helppoa välttää S ja K ryhmien myymälöitä. Onhan meillä tietenkin Mimimani, mutta uusi myymälä on niin iso, ettei sitä jaksa läpi kävellä. Halpa-hallista ei ainakaan edellisen vierailun aikana saanut elintarvikkeita. Itsenäisiä kivijalka kauppoja Seinäjoelta ei tahdo löytyä. Ainoastaan Aulin kauppa Pohjassa taistelee rohkeasti ketjuja vastaan. Siellä tulee silloin tällöin pikku ostoksilla piipahdettua.

Surullisen hiljaisella kauppatorilla saa kesäisin vihanneksia ja marjoja. Harmittavan harvoin kuitenkaan tulee pelkästään niiden vuoksi torilla käytyä. Toivottavasti torielämä Seinäjoellakin vilkastuu, kun keskustan kehittämien pääsee kunnolla vauhtiin.

Saksalaislähtöinen Lidl on ainoa Suomessa, joka pystyy tosissaan kahta dinosaurusta haastamaan. Olen aikaisemmin vältellyt Lidlissä käyntiä, koska ammattiliittojen antama palaute kauppaa kohtaan oli kyseenalaista. Nyt tilanne on ilmeisesti työntekijöiden osalta parempi. Palvelua Lidlissä saa yhtä paljon kuin isoissakin marketeissa, eli kassalla. Joka tapauksessa meidän perheessä on nyt kokeiltu Lidlissä käyntiä ja kokeilu jatkuu toistaiseksi.

Suomalainen kuluttaja on oppinut nopeasti isoveljen teesit siitä, että hinta on ratkaisevin tekijä hankinoista päätettäessä. Valitettavasti sen seurauksena pienempien yrittäjien on aina vain vaikeampi menestyä suuria jättiläisiä vastaan. Laadun hakkaa voluumi.

Kaupungin strategia

Kaupungin valtuusto taisi tehdä viime kokouksessaan (26.8.2013) tämän kauden istuntoennätyksen. Aikaa kului yli viisi tuntia. Veronmaksajien rahojen tuhlausta, voisi joku sanoa. Mielestäni kuitenkiin demokratiaan kuuluu keskustelu ja poliittinen väittely. Diktatuurissa ei tietenkään tälläistä ongelmaa ole.

Yksi kokouksen pitkäkestoisuuden syy oli esityslista. Peräti kolmesta pykälästä pidettiin ryhmäpuheenvuorot, jotka tietenkin aina venyttävät kokouksen kestoa. On kuitenkin tärkeää, että kaikki ryhmät pääsevät mielipiteensä käsiteltävästä asiasta esittämään, vaikka puheenvuoroissa ei muutosehdotuksia tehtäisikään. Sillä tavalla ne pienet poliittiset erot ja painotukset tulevat esille.

Vasemmistoliiton kannalta kokouksen erikoisuus oli yhteiset ryhmäpuheenvuorot Vihreiden kanssa. En usko sellaista Seinäjoella ennen tapahtuneen. Nyt kuitenkin näkemykset Talouden seurantaraportista ja Kaavoitusohjelmasta olivat Vihreiden ja Vasemmistoliiton kesken niin yhteneväiset, että tälläiseen ratkaisuun päädyttiin. Samalla saattoi säästyä joku euro kaupungin rahoja tai ainakin valtuutettujen istumalihaksia.

Asialistan puhuttelevin osuus oli oikeutetusti kaupungin strategia tulevaksi valtuustokaudeksi. Parin tunnin keskustelun ja useamman äänestyksen jälkeen strategia saatiin hyväksyttyä. Strategia ei vastaa täysin Vasemmistoliiton näkemyksiä, mutta yhdellä valtuutetuulla ei ihmeitä saada aikaan.

Omassa ryhmäpuheenvuorossani esitin omat tulkintani strategiasta ja vein äänestykseen tekstin, jonka olisin halunnut strategiaan sisällytettävän. Lisäys olisi ollut seuraava: ”Seinäjoen kaupunki ottaa toiminnassaan huomioon ekologisuuden ja kestävän kehityksen periaatteet sekä pyrkii toteuttamaan Seinäjoen seudun ilmastostrategian linjauksia.”

Mielestäni linjaus olisi ollut osoitus kaupungin vastuullisesta ja pitkäjänteisestä elinkeinopolitiikasta, eikä se olisi vaarantanut kilpailukykyä tai yritysten kasvu mahdollisuuksia. Seinäjoen seutu elää maataloudesta ja elintarviketuotannosta, jolloin puhdas ja ekologisesti kestävä tuotanto on ainoa mahdollinen tavoite, jos haluamme vielä jälkipolvillekin elinkeinonharjoitus mahdollisuuksia jättää.

Valitettavasti kaikki valtuutetut eivät olleet kanssani samaa mieltä ja ehdotus hävisi äänin 39- 12.

Takaisku ennen kaikkea tulevaisuudelle.

Nyt hyväksytyn strategian pohjalta kaupungin eri toimielimet alkavat rakentamaan omia ohjelmiaan. Tavoitteen täytyy luonnollisesti olla, että kaupunkilaisilla säilyy edelleen mahdollisuudet kaupungin tarjoamiin tasokkaisiin palveluihin. Ohessa vielä Vasemmistoliiton strategiasta pitämä ryhmäpuheenvuoro.

Ryhmäpuheenvuoro 26.8.2013

Arvoisa rouva puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut

Meillä on siis nyt käsillä valtuustokaudeksi suunnattu Strategia, jonka pohjalta kaupunkia johdetaan ainakin seuraavat vuodet. Strategian avulla kaupungin lautakunnat ja muut elimet toteuttavat valtuuston tahtoa ja siksi ei välttämättä ole ihan yksi lysti, mitä tässä kirjasessa lukee. Samalla toisaalta kirjanen on hyvin yleismaailmallinen, joka jättää toimielimille sopivasti liikkumavaraa.

Kaupungin strategiaa on hiottu hitaasti ja hartaasti eri yhteyksissä siten, että kaikkien mielipiteitä on voitu ottaa ainakin jollain tasolla huomioon. Itse osallistuin ainakin kahteen järjestettyyn tilaisuuteen ja mielestäni tämä nyt valmiiksi ehdotettu paketti vastaa kutakuinkin sitä, mikä tilaisuuksissa on ollut strateginen henki. Kaikesta en tietenkään ole samaa mieltä, mutta tiedostan asemani valtuuston pienimpänä ryhmänä.

Oma suosikkini strategiassa on kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen ja aktiivisuuten tähtäävä ote. Asukkailla on oltava mahdollisuus osallistua päätöksenteko prosessiin myös vaalien välillä. Silloin, kun niitä päätöksiä oikeasti valmistellaan ja tehdään. Samoin asukkailla oltava mahdollisuus tuoda omia kehitysehdotuksiaan esiin. Tämän strategisen valinnan pohjalta on mielestäni päivän selvää, että Seinäjoen kaupunki osallistuu oikeusministerion kansalaisaloite.fi hankkeeseen, jossa kaupunkilaisille annetaan mahdollisuus tehdä aloitteita verkon välityksellä.

Useissa Seinäjoen vertailukaupunkien strategioissa on sanoja kuten: sosiaalisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Ihan näin painokasta henkeä ihmisten välisestä tasa-arvosta ei meidän strategia edusta. Menköön se jäyhän pohjalaisuuden piikkiin ja hyväksyn strategiamme vähän lievemmän ilmaisun jossa kaupunki haluaa turvata asukkaiden hyvinvoinnin ja hyvän elämän mahdollisuudet kaikissa olosuhteissa.

Strategiassa mainitaan haasteeksi ilmastonmuutos. Seinäjoen ja maakunnan ehdoton taloudellisuuden menestyksen kantaja on maatalous ja elintarviketuotanto. Ei tarvitse mainita kuin Ruokaprovinssi ja kaikki tietävät kuinka tärkeästä asiasta on kysymys. Suomalaisen ja Etelä-pohjalaisen maataloustuotannon paras kilpailuvaltti on puhtaus ja kestävä elintarvike tuotanto. Suuri osa alueemme yrityksistä on sitoutunut moniin kestävän kehityksen periaatteisiin ja on kansainvälisesti huipputasoa ympäristöasioiden hoidossa, kuten tässä Seinäjoen seudun ilmastostrategiassa kerrotaan. Tämän opuksen on Seinäjoen kaupungin hallitus hyväksynyt tammikuussa. Ja kaikki valtuutetuthan teokseen ovat myös tutustuneet.

Useissa Seinäjoen vertailukaupunkien strategioissa mainitaan kestäväkehitys ja ekologisuus. Tässä meidän strategiassa asia ei mielestäni tule tarpeeksi esille, kun otetaan huomioon, kuinka tärkeästä asiasta on kysymys paitsi luonnonkestävyyden ja kantokyvyn niin myös pohjalaisen teollisuuden kilpailukyvyn kannalta.

Arvoisa rouva puheenjohtaja: esitän että lisäämme kohtaan ”vastuun ja yhteistyön seinäjoki” strategiavalinta 4 tekstin:

”Seinäjoen kaupunki ottaa toiminnassaan huomioon ekologisuuden ja kestävänkehityksen periaatteet sekä pyrkii toteuttaamaan Seinäjoen seudun ympäristöstrategian linjauksia.”

Mielestäni tämä teksti antaa kuvan vastuullisesta elintarvikepolitiikasta ja kertoo, että kannamme omalta osaltamme vastuuta siitä, että myös meidän lapsilla ja lasten lapsilla on mahdollista harjoittaa elinkeinotoimintaa maakunnassamme, puhtaassa ja luonnonvaroiltaan rikkaassa elinympäristössä.

Tässä uudessa strategiassa pääpaino on yrityksissä, yrittäjyydessä ja taloudessa. Suuntaus on luonnollinen, me tarvitsemme yrityksiä ja tarvitsemme työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja. Onneksi jokinaika sitten tehdyssä yrittäjätutkimuksessa seinäjokelaiset yritykset kokivat Seinäjoen olevan hyvin yrittäjämyönteinen kaupunki. Strategiassa mainitaan, että Seinäjoen kaupunki tukee omalla toiminnallaan kaupungin elinkeinotoiminnan kasvua. Ja näin pitää tietenkin ollakin. Me haluamme tukea nimen omaan omia paikallisia yrityksiä.

Suomessa PK yrityksillä on työllistäjinä äärimmäisen suuri merkitys. Näiden yritysten merkitystä lisää myös maksetut verot, jotka jäävät Suomeen suomalaisten hyvinvoinnin rakennusaineiksi. Veroparatiisi vapaamatkustajia me emme tänne kaipaa.

Minä ja Farmarit

Seinäjoen vauhdikas tapahtumakesä on taas paria kokemusta rikkaampi. Tangomarkkinat ja Farmari- messut on saatu vietyä hienosti läpi. Vierailijat ovat saaneet nauttia tapahtumien hyvästä hengestä ja hienosta säästä. Vielä Vauhtiajot odottavat irti pääsyään. Toivottavasti väki löytää tiensä myös niille juhlille.

Pohjanmaan Vasemmisto osallistui monien muiden puolueiden tapaan Farmari- messuihin. Puolueilla oli oma alueensa Areenassa sisällä, jossa vierailijoilla oli mahdollisuus käydä jututtamassa edustajia ajankohtaisista asioista. Messuilla nähtiin paljon vilskettä, kun valtakunnan kärkipoliitikkoja kävi ihmisiä tapaamassa. Presidentti Sauli Niinistö terävimpänä kärkenä jatkoi Tarja Halosen hienoa perinnettä messujen vierailijana.

Vasemmistoliiton teltalla piipahti vierailemassa kesäkuun puoluekokouksessa vasta valittu uusi puoluesihteeri Marko Varajärvi. Varajärvi aloittaa puoluesihteerin työt elokuulla ja siksi olikin hienoa, että hän kävi tutustumassa Pohjanmaan Vasemmiston toiminta- alueeseen ja niihin haasteisiin, joita alueella on. Saimme vierailijoita myös Helsingistä, kun puoluehallituksen Heidi Auvinen ja puoluevaltuuston Jenni Uljas tulivat tutustumaan Farmari- messuihin. Auvinen ja Uljas kertoivat tapahtuman olleen hyvin avartava ja positiivinen kokemus. Omasta mielestäni Vasemmistoliiton toiminta on ajoittain tuntunut hieman Helsinki keskeiseltä, joten oli mukava saada nimenomaan sieltä vierailijoita näkemään meidän ruohonjuuritason toimintaa.

Farmari- messut ei ollut mikään itsestäänselvyys minullekaan. Ennen messuja olin kovin epäileväinen, pitäisikö Vasemmiston osallistua tapahtumaan ollenkaan. Maanviljelijöiden ja maataloustyöntekijöiden ei ole yleisesti mielletty kuuluvan Vasemmistoliiton äänestäjäkuntaan. Ainakaan Pohjanmaalla. Olinkin varautunut saamaan lähinnä vinoilua ja huutelua osaksemme messuyleisön joukosta. Ja sitä myös vähän saimme, mutta ainoastaan ”omilta”, joita Vasemmiston nykyinen linja ei miellytä. Verrattuna kuntavaalien ja vapputorien yleisötapahtumiin, olin suorastaan ihmeissäni, kuinka avoimesti yleisö tuli asioista juttelemaan ja kyselemään. Sanaa tuli vaihdettua niin karjankasvattajien kuin poronhoitajienkin kanssa ja aina hyvässä hengessä.

Vasemmistoliitolle on ominaista solidaarisuus, avarakatseisuus ja suvaitsevaisuus. Ne ovat mielestämme niitä perustekijöitä, joiden puitteissa maailmaa tulee arvioida. Farmari- messut toimivat ainakin minulle hyvänä muistutuksena omista arvoistamme.

Rock, rauha ja raha

Olen osallistunut Provinssirockiin 2000- luvulla joka vuosi. Lähdimme avopuolisoni kanssa rokkiin myös tänä vuonna. Perjantaina ja lauantaina tuli nähtyä useita mielenkiintoisia esiintyjiä. Sunnuntaina taas 3-vuotias poikammekin osallistui ensimmäiseen Provinssirockiinsa. Festivaalialueella juoksemisen ja esiintyjille taputtamisen ohessa oli mukava juoda pillimehua. ”Tullaan pian taas uudestaan” oli pojan kommentti parin tunnin festivaalivisiitin jälkeen.

Valitettavasti yleisö ei tuntunut löytävän Provinssirockiin tänä vuonna. En muista kertakaan aikaisemmin Törnäväntien olleen niin vähäruuhkainen festivaalien aikana. Syitä väkikatoon on haettu ainakin säästä ja ohjelman tasosta. Esiintyjien joukosta toki puuttui se iso nimi, mutta muutoin ainakin omasta mielestäni ohjelma oli laadukas. Joka päivälle riitti mielenkiintoisia artisteja ja lippujen hinnatkin olivat kohtuulliset.Provinssirockin kolmen päivän lipun hinnalla olen istunut sateessa Olympiastadionin takakatsomossa kuunnellen keskinkertaista irlantilaista rockia. Ympärillä pyöri sipsien myyjiä. Ei kovin rock.

Miksi sitten Provinssiin ei otettu mitään isoa nimeä? Varmasti olisi otettu, jos olisi saatu. Ohjelmatyöryhmä tuskin istuskelee kokouksissaan viivaten papereistaan artistien nimiä yli. Bändeistä käydään eri festivaalien ja konserttijärjestäjien kesken veristä kamppailua, jossa pätee markkinatalouden lait. Raha ratkaisee. Seinäjoen elävän musiikin yhdistysten tapaisten järjestöjen on mahdotonta vastata monikansallisten yritysten setelitukkuihin pilviin kohonneiden artistimaksujen kilpailussa.

Hyvänä esimerkkinä on Suomessakin järjestetyt Sonisphere festivaalit ja tänä kesänä järjestettävä Rock the Beach tapahtuma. Esiintyjäkaarti vastaa ainakin muutaman vuoden Provinssirockin pääesiintyjiä. Kansainvälinen yritys on päättänyt pitää festivaalit ja ottaa sinne haluamansa orkesterit. Toiminta ei ole aikaan, paikkaan taikka rahaan sidottua. Tulos on nähtävissä jo Ruotsissa, jossa useampi perinteikäs festivaali on kokenut loppunsa. Toimittaja Jarkko Jokelainen ruoti asiaa ansiokkaasti taannoin Helsingin sanomissa.

Provinssirock on Seinäjoen kaupungille äärimmäisen tärkeä juhla jo pelkästään imago- syistä. Puhumattakaan taloudellisista vaikutuksista. Siksi kaupungin onkin tarvittaessa tehtävä kaikkensa Provinssirockin elinvoimaisuuden eteen. Seinäjoki on halunnut profiloitua tapahtuma kaupunkina ja joka juhlapuheessa muistetaan Provinssirock mainita. Jossain vaiheessa voi tulla vastaan tilanne, että juhlapuheiden sijaan tarvitaankin raakaa rahallista tukea. Toivottavaa olisi myös paikallisten ja lähialueiden ihmisten osallistuminen juhliin asiakkaina. Liian usein tyydytään vain hengailuun alueen ulkopuolella.

Miljoonia myynyt Blur Seinäjoella

Strategian hiomista Porissa

Käväisin Porissa kuuluisalla valtuuston strategiaseminaari matkalla. Matka on saanut paljon negatiivista julkisuutta. Siitä huolimatta lähes kaikki valtuutetut olivat seminaarissa mukana. Osa poissaolijoista ilmoitti julkisesti vastustavansa reissua ja jäävänsä kotiin.

Eikä kaupunkia kyllä liiasta pelisilmästä voi syyttää. Talouden tasapainoittamisohjelmassa etsitään parhaimmillaan muutaman satasen säästöjä, joten ei ole ihme, jos luottamushenkilöiden tekemät matkat vähän vastarintaa nostattaa. Ei tainnut käydä kenelläkään mielessä aikatauluja tehtäessä.

Vaikka olikin selvää, että seminaarimatka tulisi aiheuttamaan paheksuntaa, en missään vaiheessa tosissani miettinyt sieltä pois jäämistä. Valtuuston tärkein tehtävä on päättää kaupungin strategiasta ja taloudesta, joten nimenomaan näiden teemojen ympärille rakennetusta tilaisuudesta pois jääminen olisi ollut kohdaltani typerää. Kotiin jäämällä olisin antanut muiden puolueiden tehdä linjaukset puolestani.

Kaupungin hallitus ilmoitti oman Varsovan seminaarimatkansa jälkeen kaupungin strategisen pääpainon olevan elinkeinopolitiikassa ja erityisesti yritysten menestymisen ja kasvun tukemisessa. Ei siis mitään uutta länsirintamalta. Nykyisin politiikka tuntuu olevan yhtä kuin talous ja yritysmaailma. Elinkeinopolitiikka on toki tärkeää aikana, jolloin pääoma etsii kasvualustaa, mutta se ei voi olla itse tarkoitus. Kärjistäen ilmaistuna: yritysten ei tule valjastaa kaupunkia käyttöönsä vaan toisinpäin.

Porissa käytiin vilkasta ja värikästä keskustelua kaupungin tehtävistä ja tulevaisuudesta. Villeimmissä kommenteissa oltiin valmiita luopumaan kokonaan kaupungin omasta palvelutuotannosta. Itse ajoin jo selväksi tekemääni linjausta, että kaupungin tulee pääsääntöisesti tuottaa itse omat palvelunsa. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Muita keskusteluissa painottamiani asioita olivat peruspalvelut (erityisesti kulttuuri) ja kansalaisvaikuttaminen.

Oli mukava huomata, että myös muita valtuutettuja on kanssani samoilla linjoilla.

Porissa käsitellyt asiat lähtevät nyt valmisteluun. Ennen lopullista esitystä on tarkoitus pitää vielä ryhmien väliset neuvottelut, joissa tehdään viimeiset viilaukset. Uskon, että valtuuston päätettäväksi saadaan hyvä strategia, missä myös Vasemmiston näkemykset on huomioitu.