Taidamme olla vähän pessimististä porukkaa. Nykyisin ilman
lottolähetystä toimiva Yle tietää kertoa, että arvioimme maailman kehityksen
paljon huononmaksi, kuin se oikeasti onkaan.
Yle uutisten mukaan äärimmäinen köyhyys on maailmassa
vähentynyt. Myös koulunkäynti on lisääntynyt ja koulun aloittaa jo lähes 90%
kehitysmaiden lapsista. Koulutuksen tasa-arvo on myös parantunut. Tytöt
aloittavat koulun nykyisin lähes yhtä usein kuin pojatkin.
Toisaalta taas ihan mielettömiin hurraa huutoihin ei ihan
vielä ole aihetta. Edelleen 1,2 miljardia ihmistä elää äärimmäisessä
köyhyydessä, eli heillä on rahaa alle euro päivässä. Köyhyydestä kertoo sekin,
että joka kuudes maailman lapsi on aliravittu. Nykyisen uskomattoman
yltäkylläisyyden aikana, kun länsimaissa kärsitään ylensyömisestä, se tuntuu
kummalliselta ja kovin kaukaiselta.
Viimeisen sadan vuoden aikana tapahtunut talouskasvu on
saavuttanut yhä syrjäisemmätkin maailman kolkat. Se on auttanut poistamaan
äärimmäistä köyhyyttä. Samalla se on kuitenkin tuonut mukanaan muita ongelmia.
Monikansalliset yritykset eivät mene kehitysmaihin poistaakseen köyhyyttä, vaan
saavuttaakseen voittoa omistajilleen. Uutiset epäinhimillisistä ja
vaarallisista oloista tehtailla, lapsityövoimakäytöstä ja suoranaisesta
orjuudesta eivät ole harvinaisia.
Köyhyysongelman monimutkaisuus myös lisääntyy, kun ajatellaan
maailmassa olevaa varallisuutta. Epäoikeudenmukaisuutta tuntuisi olevan siinä,
että maailman sadan rikkaimman ihmisen omaisuudella olisi maailman köyhyys
pystytty poistamaan jo useampaan otteeseen. Lisäksi ongelmia muodostavat
köyhien maiden luonnonvarojen hyväksikäyttö ja monikansallisten yritysten
harjoittama veronkierto.
Köyhyys ei poistu sillä, että loputkin miljardi ihmistä
onnistuvat tienaamaan yli euron päivässä. Osa asiantuntijoista pitääkin koko
euro/päivä määritelmää harhaanjohtavana. Se ei kerro ihmisten mahdollisuudesta
elää ihmisarvoista elämää ja se kääntää huomiota pois oikeasta ongelmasta, eli
eriarvoisuudesta.
Pelkästään kehitysmaiden ongelma köyhyys ei ole. Vaikka
talous on kasvanut, sen hedelmät jakautuvat epätasaisesti myös länsimaissa.
Naapurimaa Virossa köyhyydessä elää lähes joka viides virolainen. Viron oma
tilastokeskus kertoo myös, että absoluuttisessa köyhyydessä elää yli 7%
kansasta. Tasaveromalli on pitänyt huolta suurista tuloeroista. Suomeen tuskin
sellaista halutaan.
