tiistai 29. huhtikuuta 2014

Jalasjärvi vai ei?


Kaupunginvaltuuston kokouksen nettilähetyksen kanssa meni kuulemma niin kuin ennenkin. Jos jokin useampaakin kansalaista kiinnostava asia on päätettävänä, niin lähetys ei toimi. Samoin tapahtui veronkorotus istunnossa. Jos tahtoo ensikäden tiedot saada, kannattaa siis saapua paikan päälle. Nyt lehtereillä olikin mukavasti ihmisiä. Niin ja kaupungin tietenkin pitää selvittää, mikä niissä nettilähetyksissä mättää.

Se kiinnostava asia oli tietenkin Jalasjärvi ja mitä sen kanssa oikein tehdään. Eli tarjoammeko Jalasjärvelle mahdollisuutta liittyä Seinäjokeen vai ei. Toiseksi liitoskumppaniksi Jalasjärvelle on tarjoutunut Kurikka. Lopullisen päätöksen liitossuunnasta tekee kuitenkin valtioneuvosto.

Mahdollista Jalasjärven liittämistä Seinäjokeen tai Kurikkaan on nyt tutkittu monella eri selvityskerralla ja ainakin kahdella erilaisella johtopäätöksellä. Selvää vastausta ei siis ole ollut meille päättäjille tarjolla.

Oma lukunsa on vielä se, ettei Suomessa toteutetuista kuntaliitoksista tehtyjä tutkimuksia ole kovin kattavasti käytettävissä. Ainakaan sellaisia, missä selkeästi pystytään osoittamaan liitoksesta johtuvat hyödyt ja haitat. Se on tietenkin luonnollista. Ei voida tietää, kuinka asiat olisivat kehittyneet ilman tapahtuneita liitoksia.

Seinäjokelaisesta näkökulmasta voi nähdä Jalasjärven liittämistä puoltavia asioita. Logistiset hyödyt, vahvistuva maataloustuotanto, kasvava väkiluku kilpailussa muiden maakuntakeskusten kanssa ja vaikkapa parantuva elinkeinoelämä.

Liitosta voi myös vastustaa usealla eri näkemyksellä. Velkataakan kasvulla, huoltosuhteen heikkenemisellä, yhteiskuntarakenteen harvenemisella ja vaikkapa heikolla taloudellisella kantokyvyllämme.

Molemmilla näkemystahoilla voidaan spekuloida loputtomiin ja silti emme saa absoluuttista totuutta tietää. Mutta niin kai se usein menee; tutkijat ja asiantutijat arvioivat, esittävät näkemyksensä ja kansan valitsemat päättäjät tekevät päätökset omien arvojensa ja näkemystensä perusteella.

Tämän kertainen päätösprosessi ei ollut ihan lyhyt. Useita selvitysten lukemisia, seminaareja ja keskusteluja tutkijoiden ja muiden päättäjien kanssa. Sekä vastustavilla, että puoltavilla argumenteilla oli vahvuutensa. Lopulta päädyin ratkaisuuni ihan perustavaa laatua olevien syiden vuoksi.

Vasemmistolaiseen arvomaailmaan kuuluu oleellisesti solidaarisuus, toisista ihmisistä huolehtiminen ja auttavan käden ojentaminen apua tarvitsevalle. Ei ole oman arvomaailmani mukaista vetää ovea kiinni jalasjärveläisen työttömän tai eläkelaisen edestä, jos heidän peruspalvelunsa ovat vaarassa hävitä. Siksi päädyin äänestämään hallituksen esityksen puolesta ja antaa jalasjärvisille mahdollisuuden valita liitoskumppanikseen Seinäjoen. (Puhe liitteenä alla)

Tätä kirjoittaessa näyttää siltä, että Jalasjärven valtuusto valitsee liitoskumppanikseen Kurikan. Äänestys on juuri päättynyt. Toivottavasti valtioneuvosto nyt kunnioittaa kunnallista demokratiaa ja hyväkyy Kurikan ja Jalasjärven liitoksen toteutumisen.


Ryhmäpuheenvuoro 28.4.2014

Arvoisa rouva puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut

Vuoden eniten puhuttanut päätös on nyt siis käsillä. Hyväksyäkö Jalasjärvi liitettäväksi meihin vai ei. Tai kuka oikeastaan loppupeleissä päättää kuka liittyy ja mihinkä. Tai haluaako kukaan liittyä ylipäätään mihinkään. Hyvin sekava soppa siis. Kuten poliittiset päätökset joskus ovat.

Jalasjärven liitosta ja liitossuuntaa on selvitetty useassakin eri selvityksessä ja useammalla eri loppupäätelmällä. Se kertoo siitä, kuinka monisyisestä asiasta on kysymys. Meille valtuutetuille tilanne ei siis ole helppo.

Ensisijaisesti Seinäjoen kaupungin päättäjänä on ajateltava tietenkin Seinäjoelle ja sen asukkaille mahdollisesta liitoksesta aiheutuvia etuja tai haittoja.

Liitoksen kannattavuutta voi perustella liitoksen tuomilla logistisilla hyödyillä, maataloussektorin kilpailukyvyn kehityksellä ja vaikkapa vahvistuvalla elinkeinopolitiikalla. Kilpailukyky muiden maakuntakeskusten rinnalla on myös esitetty yhtenä liitosta puoltavana argumenttina.

Liitoksen voi taas nähdä negatiivisessa valossa koska, huoltosuhde heikkenee ja velka lisääntyy omien laskelmieni mukaan 13€/as. Toisaalta taas huolta aiheuttaa oma taloudellinen kantokykymme. Jo nyt olemme talouden tasapainottamisohjelmien armoilla.

Yhteistä sekä vastustavalle, että kannattavalle kannalle on perusteluiden spekulatiivisuus. Voi olla, että käy, kuten vastustavat argumentit pelkäävät tai voi olla, että käy kuten liitosta kannatavat äänenpainot sanovat. Absoluuttista totuutta ei tiedä kukaan. Yritin kyllä sellaista saada selville, mutta edes eri alojen tutkijat, joiden kanssa olen asiasta käynyt keskusteluja, eivät suostuneet ehdotonta kantaa ottamaan.

Tässä tarvitaan ihan selkeästi poliitikkoja, jotka asian loppuen lopuksi päättävät omien näkökulmiensa ja arvojensa pohjalta. Niinhän ne päätökset yleensä tehdään. Vasemmistoliiton keskeisiä arvoja ovat solidaarisuus, toisista huolehtiminen ja auttavan käden ojentaminen apua tarvitsevalle. Siksi olen alunperinkin puolueeseen liittynyt. Minulla ei ole sydäntä sanoa jalasjärviselle vanhukselle tai työttömälle, että en minä teitä tänne huoli. Palvelut pitää turvata kaikille.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut

Jos siis jalasjärveläiset katsovat, että liitos Seinäjoen kanssa on heille tässä tilanteessa paras vaihtoehto, niin minun mielestä Seinäjoen pitää maakunnan isoimman ja vahvimman asemassa, omalta osaltaan, liitos mahdollisuus Jalasjärvelle tarjota.

Mikäli Jalasjärven päätös on joku toinen, kun Seinäjokeen liittyminen, niin sitä päätöstä tulee meidän täällä kunnioittaa.

Vasemmistoliitto ei esitä muutoksia hallituksen esitykseen.