Ilkka mielipidepalsta 22.9.2012
Kotiseutuihminen Seppo Katila kertoo (Ilkka 18.9.) olevansa pettynyt
Seinäjoen kaupungin johtoportaan suhtautumisesta kylä- tai
kaupunginosien asukkaiden tekemiin aloitteisiin.
Katila sanoo kokeneensa päättäjänä olonsa aikana useasti, kuinka
kaupunki ei aidosti kuuntele kansalaisia, vaan toteuttaa mieluummin
virkamiesten ehdotuksia. Uskon Katilan mainitseman ongelman
lähidemokratian puutteesta koskettavan suurinta osaa Suomen kunnista.
Katila ehdottaa tekstissään, että Törnävän alueelle annetaan
päätösvaltaa oman alueensa asioihin. On helppoa olla Katilan kanssa
samaa mieltä. Demokratiassa valta kuuluu kansalle.
Yksi toimiva lähidemokratian muoto ovat erilaiset kyläseurat,
kaupunginosayhdistykset ja asukasyhdistykset. Tällaiset yhteisömuodot
ovat asukasaktiivisuutta parhaimmillaan, mistä hyötyvät koko alueen
asukkaat.
Yhteisöjen eri kokoontumisissa voi useampi ihminen yhdessä pohtia oman alueensa kehitystä ja yhteisiä tavoitteita. Mikä muu taho voisi paremmin tuntea asukkaiden tarpeet, kuin asukkaat
itse? Toisaalta aktiivinen ja tiivis yhteisö toimii koko alueen
henkisenä ja rakentavana voimavarana ja alueen elävöittäjänä. Kuitenkaan
aktiivisimmastakaan yhteisöstä ei ole juurikaan hyötyä, jollei
kaupungin periaatteisiin kuulu eri yhteisöjen kuunteleminen.
Asukasyhteisöjen todellista vaikutusvaltaa voidaan lisätä kaupungin
ja yhteisöjen aktiivisen vuoropuhelun avulla. Asukkailla tulee olla
suora yhteys keskushallinnon päättäviin elimiin. Yhdessä keskushallinnon
ja asukasyhteisöjen välillä voidaan määritellä tarkasti, mitkä asiat
voidaan päättää alueen asukkaiden omassa parlamentissa.
Yhteisöille pitää määritellä budjetti sen mukaan, kuinka vaativat
vastuut ovat. Voidaan ajatella, että kaupungin keskustaa ja palveluita
lähellä oleva asukasyhdistys ei tarvitse sellaisia taloudellisia
resursseja, kuin kaukana ison kunnan reuna-alueilla sijaitsevat
asukasyhteisöt.
Suomen hallitus on käynnistellyt paljon keskustelua herättänyttä
kuntauudistushanketta. Vasemmistoliiton mielestä yksi kuntauudistuksen
keskeisimmistä tavoitteista on kunnallisen ja todellisen lähidemokratian
kehittäminen.
