Julkaistu Eparissa 9.11.2016
Törmäsin siihen ensimmäistä kertaa pankissa. Pankkivirkailija selitti
kokonaisuuteen vaikuttavia seikkoja ja nuorimies ensimmäisen lainansa
edessä ymmärsi, kuinka Irakin sota saattaa heilauttaa korkotasoa sinne
tai tänne. Maailmanpolitiikka osui näin suoraan omaan arkeeni ja lompakkoon, joka sekin oli varmaan tehty Kiinassa.
Uutinen OPEC öljyntuottajamaiden kokouksesta ei välttämättä herätä
suuria intohimoja, mutta koemme tapahtuneen kylmäaseman
tankkauspisteellä: onpas halpaa/kallista bensaa. Ruokamarkkinoilla
ulkomaiden heikot sadot näyttäytyvät niin ikään tuotteiden hinnoissa ja
EU:n Venäjäpolitiikka tuli suomalaisten jääkaappeihin putin-juustona. Se
oli se Venäjän markkinoille suunnattu juusto, joka jäi pakotteiden
vuoksi sinne viemättä.
Vaikka kansainväliset uutiset eivät aina saakaan suurta huomiota, voi
niillä olla suurikin merkitys myös meidän omaan lähiympäristöömme.
Erityisesti nykyään ulkopolitiikan ja talouspolitiikan iloisessa
sekamelskassa joidenkin maiden tapahtumat voivat heijastua hyvinkin
kovaa tavallisten suomalaisten arkeen.
Esimerkin tarjoaa niin sanottua kilpailukykysopimusta (kiky), joka
sorvattiin kasaan työmarkkinajärjestöjen ja maan hallituksen kesken
viime keväänä. Sopimuksen tarkoitus on suomalaisen kilpailukyvyn
parantaminen nimenomaan suhteessa kilpailijamaihin. Sopimuksen
seurauksena työntekijöiden palkkoja lasketaan työaikaa pidentämällä ja
vakuutusmaksuja siirretään yrityksiltä työntekijöiden maksettaviksi.
Erityisesti julkisen sektorintyöntekijät kantavat kovan taakan, koska
heiltä sopimus leikkaa myös lomarahoja.
Kiky on erikoinen jo siksi, että suomalainen työ ei ole keskeisiin
kilpailijamaihin nähden erityisen kallista, ainakaan kansainvälisten
tilastojen perusteella. Palkkojen sivukuluissa Suomessa ollaan jopa EU:n
keskiarvon alapuolella. Vielä erikoisemmaksi sopimuksen tekee se, ettei
kukaan ole oikein selittänyt miten julkisen sektorin palkkojen leikkaus
parantaa vientiyritysten kilpailukykyä?
Vähemmälle huomiolle on jäänyt kikyn vaikutukset kuntatalouteen.
Sopimuksen myötä kuntien verotulot laskevat. Seinäjoen kohdalla puhutaan
noin 4 miljoonan euron aukosta budjettiin. Se tarkoittaa entistä
enemmän kiristyksiä ja/tai palveluiden leikkauksia.
Talouteen ennustetaan jo parempia aikoja. Asuntorakentaminen on
kovassa vauhdissa ja Atriakin saa pian viedä sianlihaa Kiinaan.
Laivanrakennustelakoilta on kuultu hyviä uutisia ulkomaisista
tilauksista. Ja tämä kaikki ennen kilpailukykysopimuksen voimaan tuloa.
