keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Tulot ja terveyserot

Julkaistu Eparissa 18.6.2014


Saunakaljat, ruokaviinit ja aperetiivit sassiin. Se on juhannus ja kansa lähtee mökille. Näihin aikoihin Alkossa tehdään taas yhtä vuoden kovimmista myynneistä. Juhannus on pitänyt pintansa alkoholin myynnin hyvänä kakkosena. Ainoastaan jouluna tahkotaan Alkossa enemmän rahaa. Matkustajatuonnista huolimatta alkoholin kulutus on kuitenkin ollut laskusuuntaista. Kansanterveyden kannalta se on hyvä asia.

Suomessa terveyserot ovat kasvussa. Vähäosainen kuolee nuorempana, kuin taloudellisesti menestynyt. Alkoholi mielellään usein liitetään vähäosaisiin ja siitä seurauksena olevaan syrjäytyneisyyteen. On totta, että alkoholinkäyttö ja epäterveelliset elämäntavat ovat yhteydessä terveyseroihin, mutta kokonaisuutta ne eivät selitä.

Pohjoismaissa on perinteisesti ollut pienet tuloerot. Siksi Pohjoismaat, Suomi mukaan lukien, ovat aina pärjänneet hyvin erilaisissa hyvinvoinnin- ja kilpailukyvynmittauksissa. Viime vuosina kuitenkin Suomi on jäänyt kelkasta. Meillä tuloerot ovat kasvaneet läntisestä maailmasta nopeiten. Se näkyy viimekädessä terveyseroina.

Suomessa on politiikalla lisätty eriarvoisuutta. THL:n (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos) mukaan tuloerojen kasvu on suurelta osin seurausta tehdyistä veropoliittisista ratkaisuista ja sosiaaliturvan leikkauksista. Vain pieni osa tuloerojen kasvusta selittyy suurituloisten kasvaneilla bruttoansioilla.

Tuntuukin kummalliselta, että kaikesta huolimatta tuloeroja suosivan politiikan kannattajia tuntuu vielä löytyvän. Nytkin poliittista keskustelua hallitsee tuloeroja tasaavan perintöveron poistaminen, alan tutkijoiden vastakkaisista suosituksista huolimatta. Vähemmälle huomille onkin jäänyt, että periytyvää on myös huono-osaisuus. Siihen puuttuminen olisikin paljon tärkeämpi asia.

Terveyseroja torjutaan parhaiten pienentämällä tuloeroja. Siihen taas parhaat ratkaisut ovat ilmainen ja toimiva terveydenhuolto, koulutus, työpaikka ja varallisuuden tasa-arvoinen jakautuminen. Käytännössä siis progressiivinen verotus, jonka osuus nykyisestä veropotistamme on pieni. Keinot hyvinvoinnin edistämiseen on siis olemassa. Enää tarvitaan tahtoa.

Olen 35- vuotias työmies. Elän keskimäärin 6 vuotta lyhyemmän elämän, kuin johtavassa asemassa oleva ikäiseni mies. Juhannuksena koitan vaikuttaa tilastoihin omalla toiminnallani. Pidän pelastusliivejä veneessä, uin rannan suuntaisesti ja syön paljon kasviksia. Hauskaa juhannusta!