Valtuustossa veroa ja urheilua

Seinäjoen kaupunginvaltuuston kokoukset ovat kuulemma vanhoina hyvinä aikoina olleet parin tunnin mittaisia. Jotenkin tuntuu, että nykyisen valtuuston kymmenestä kokouksesta vain muutama on kestänyt alle kolme tuntia. Nyt marraskuun kokouksessa istuttiin viitisen tuntia.

Kokouksen ajallinen kesto ei sinänsä ollut yllätys. Olihan esityslistalla verotuksen korottaminen ja talousarvio ensi vuodelle. Poliittisten ryhmien väliset neuvottelut päivää ennen valtuuston kokousta tekivät selväksi, ettei näkemykset asioista olleet yhteneväiset.

Veronkorotuksen tarpeellisuudesta vallitsi yksimielisyys. Ainoastaan korotuksen kohdentamisesta oli eri näkemykset. Kaupunginhallitus oli äänestyksen jälkeen päätynyt ehdottamaan valtuustolle veroprosentin korotusta 1.25%, jonka jälkeen kunnallisveroprosentti olisi 21%. Hallituksessa äänestyksessä kaatunut alkuperäinen esitys oli, että kunnallisveroprosentiksi päätetään 20.75% ja kiinteistöveroon tehdään 0.05% korotus.

Keskusta, Kokoomus, KD ja muutama Ps. olivat hallituksen esityksen kannalla. Perusteluja kuultiin aina yrityksistä ja lapsiperheistä lähtien. Valitettavasti ainuttakaan laskelmaa tai esimerkkiä ei yksikään hallituksen esitystä puoltanut valtuutettu tuonut esille.

Veroprosentin korottaminen 20.75:teen ja kiinteistöveroon tehtävän 0.05% korotuksen kannalla olivat lisäkseni Sdp, Vihreät ja osa Perussuomalaisista. Näkemykseni mukaan näin korotetut verot olisivat olleet kaikille kaupunkilaisille oikeudenmukaisempi vaihtoehto, eikä se olisi leikannut n. 1.3 milj. euroa yritysten tarvitsemalta ostovoimalta. Tein veronkorotusten vaikutuksista myös laskelmia, jotka osaltaan vahvisti käsityksiäni. Esimerkit laskelmista alla olevassa valtuustopuheessa.

Valitettavasti hävisimme äänestyksessä ja hallituksen esitys meni läpi. Seinäjoen historian suurimman veroprosentin korotuksen taakan kantavat nyt tavalliset palkansaajat.

Niin joo, olihan siinä samassa veropaketissa myös koiraverosta päättäminen. Hallituksen esitys oli, ettei koiraveroa Seinäjoella perittäisi. Näin myös yksimielisesti päätettiin. Minusta koko koiravero jo itsestään kuulostaa aika vitsiltä. Sitä se ilmeisesti myös käytännössä on, koska veronkeräämiseen tarvittavat resurssit ovat jo suuremmat, kun verosta saatava taloudellinen hyöty

Kovimmat ja pitkäkestoisimmat puheet käytiinkin sitten talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Eniten keskustelua herätti ns. stadion hanke. Itse käyttäisin mielummin termiä Jouppilanvuoren urheilukentän saneeraus, koska pelkästä jalkapallosta ei ole kysymys. Urheilukentän saneerauksen vastustajat ehdottivat hankkeen lykkäämistä. Perusteluina olivat lähinnä kaupungin tiukka taloudellinen tilanne.

Oma näkemykseni on toinen. Vaikka kaupungin taloudellinen tilanne on kiistatta haasteellinen, ei se kuitenkaan voi tarkoittaa investointien jäihin laittamista. Taantuman aika yksityisensektorin ollessa omassa kriisissään, on julkisilla hankinnoilla merkittävä elvyttävä vaikutus. Panostukset liikuntaan ja kulttuuriin säästävät toisaalla sosiaali- ja terveyspuolen menoja.

Jouppilanvuoren urheilukentän perusparannukset ovat jo vuosia olleet investoitavien kohteiden listalla. Joka kerta se on kuitenkin sieltä rahan puutteen vuoksi yliviivattu. Nyt kun kentän parannukselle on jo pelkästään SJK:n liigaan nousun myötä selvä tilaus, niin hanke on järkevää polkaista käyntiin. Hyötymään urheilukentästä jalkapalloilijoiden lisäksi pääsevät mm. amerikkalaisen jalkapallon pelaajat ja hiihtäjät. Olennaista on myös, että kentän hallinnoinnista ja vuorojen jakamisesta vastaa Seinäjoen liikuntatoimi.

Äänestyksen jälkeen Jouppilanvuoren urheilukentän remontti saikin valtuuston siunauksen.

Valtuustossa pitämäni puheet 18.11.2013

Veronkorotuskeskustelu

Arvoisa rouva puheenjohtaja

Jos jostain kaupunginvaltuusto on yksimielinen, niin kaupungin haasteellisesta taloudellisesta tilanteesta. Yksimielisyys tuntuu vallitsevan myös siitä, että taloudellisen tilanteen korjaamiseksi kaupungin tuloja on lisättävä veroja nostamalla. Periaatteellinen päätös verojen korotuksesta tehtiin kehyspäätöksen yhteydessä. Jo silloin puhuttiin suurehkosta veroprosentin korotuksesta, mutta nyt kehitys on kulkenut kohti historiallisen suurta veronkorotusta.

Onneksemme maamme nykyinen hallitus on korottanut verotuksessa tehtäviä työtulo ja ansiotulovähennyksiä siten, että verotus on aiempaa progressiivisempaa. Joskaan progressiivisesta verotuksesta nyt ei ehkä ihan voida puhua.

Kaupungin hallitus esittää nyt valtuustolle tuloveroprosentin korottamista 21% talousarvioehdotuksessa olleen 20.75% ja kiinteistöveroon tehtävän minimini korotuksen 0.05% sijaan.

Maakuntalehdessa oli, ja täälläkin on kuultu erilaisia perusteluja siitä, miksi näin pitäisi toimia ja myös siitä, että tälläinen korotus olisi kaikille osapuolille edullisempi. Otan tähän muutaman esimerkin. Laskuissa olen käyttänyt verohallinnon veroprosentti laskuria.

Olen sähköasentaja vakituisessa työsuhteessa. Avopuoliso on opettaja ja meillä on yksi alle kouluikäinen poika. Asumme Seinäjoella Pajuluoman kaupunginosassa uudehkossa omakotitalossa. Uskoisin siis edustavamme hyvinkin keskiverto perhettä.

1% veronkorotus tarkoittaisi meille 553€ lisäveroa vuodessa. 1,25% veroprosentin korotus tarkoittaa meidän taloudessa 692€ lisämenoa. Kiinteistövero prosentin korottaminen 0.05% tarkoittaa meidän tapauksessa 44€ lisäystä vuodessa. Eli 0.25% lisäys ansiotuloveroon on n. Kolmikertainen verrattuna kiinteistöveroon. Jos tästä lähdetään vielä suurempiin tuloluokkiin, niin luonnollisesti se verotaakka kasvaa, kun taas kiinteistövero tasaverona pysyy samana. Tämän perusteella minun on vaikea niellä väitettä, että kiinteistöveron korotus sattuisi pahemmin lapsiperheisiin.

Toinen esimerkki lähipiiristäni. Iäkäs eläkkeellä oleva aviopari. Suomessa keskimääräinen eläke vuonna 2012 oli 1486€/kk. Tällä eläkkeellä laskettuna eläkeläispariskunta maksaa 1% korotuksella 356€ enemmän veroa vuodessa. 1.25% korotuksella summa nousee 444 euroon vuodessa. Esimerkkini eläkeläispariskunta asuu Seinäjoella ns. liitoskuntaalueella ( mielelläni en käytä liitoskunta sanaa, mutta tässä tapauksessa se ehkä selventää tilannetta) 1950- luvulla rakennetussa omakotitalossa. Tässä tapauksessa kiinteistöveron nostaminen 0.05% tarkoittaa heidän verotuksen kiristymistä 18€ vuodessa. Myöskään tämän esimerkin valossa en voi allekirjoittaa väitettä, että pienituloiset eläkeläiset kärsisivät enemmän kiinteistöveron nostosta.

Perusteluina hallituksen esitykseen 1.25% korotuksesta tuloveroon on käytetty myös kiinteistöveron korotusta tälle vuodelle. Se on tietenkin totta, mutta 2010- luvulla molempia veroja on korotettu 2 kertaa ja tämän kertainen tuloverokorotus on joka tapauksessa todella merkittävä.

Hyvä puoli kaupungin hallituksen esityksessä on tietenkin n. 1.3 miljoonaa euroa suurempi verokertymä kaupungin kassaan. Samalla kuitenkin tulee muistaa, että se 1.3 miljoonaa on suoraan pois seinäjokelaisten yritysten potentiaalisesta liikevaihdosta.

Arvoisa rouva puheenjohtaja

Edellä kertomani perusteella en voi pitää kaupungin hallituksen esitystä oikeudenmukaisena, enkä Seinäjoen kaupungin etujen kannalta, parhaimpana mahdollisena vaihtoehtona. Näin ollen Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kannattaa Sosialidemokraattien tekemään ehdotusta.   

Talousarviokeskustelu

Arvoisa rouva puheenjohtaja

Haastavina aikoina haastavat talousarviot. Voisin kuvitella, että taloudellisesti parempina aikoina on mukavampi rakentaa myös talousarviota. Pahoin pelkään, ettei tällä valtuustokaudella saada kyllä siitä nauttia.

Kaupungin taloustoimikunta tekee täyttä päivää pohtiessaan taloutemme tasapainoon saattamista. Tavoitteet tuntuvat hyvinkin pitkälle samoilta, kun Suomen hallituksen kuuluisan Rakennepaperin tavoitteet. Onneksi meidän ei tarvitse ihan 2Miljardia tasapainoittaa, mutta ihan varmasti mekin osan tuosta summasta saamme kantaa.

Kasvavan kaupungin etuihin kuuluu, että valtion osuudet kasvavat, vaikka niitä toisella kädellä joudutaan koko ajan leikaamaan. Leikkauksista huolimatta Seinäjoen toimintamenojen kasvun pysäyttämisessä ollaan onnistuttu. Toimintamenoissa ostopalvelujen kasvu on ollut 0.8%, josta oletan suurimman osan johtuvan kuntayhtymiltä tehdyistä ostoista. Kuntayhtymien päättävissä elimissä istuvat kaupunginvaltuutetut ovatkin tärkeässä asemassa, jotta menoja saadaan Seinäjoenkin osalta hillittyä.

Kaupungin henkilöstömenojen niukka 0.3% kasvu ja toimintakatteen keskiarvoa pienempi luku, kertoo hyvästä ja tehokkaasta toiminnasta ja puhuu oman palvelutuotannon tehokkuuden puolesta.

Valtuustokauden yksi tavoite on velkaantumisen pysäyttäminen. Talousarvion valossa näin on myös käymässä. Vaikka velkamäärä kasvaa, on kasvu kuitenkin maltillisempaa, kuin aiempina vuosina. Hyvää lupaa myös lainojen korkomenojen lasku, sekä kaupungin itse saamien korkojen kasvu.

En myöskään pidä lainan ottamista ihan hirvittävänä asiana silloin, kun sitä on halvalla saatavissa. Taantuman aikana usein näin on. Kuitenkin jotkut ennusteet jo lupaavat parempia aikoja olevan tulossa. Silloin alkaakin olemaan takaisin maksun aika. Olisiko kaupungin syytä alkaa miettimään lainojen lyhennysohjelmaa, jota voitasiin nousukauden aikana toteuttaa?

Investoinnit ovat tärkeitä kaupungille, vaikka tiukanrahan aikaa eletäänkin. Yhteiskunnan elvyttävä toiminta on taantuman aikana ratkaisevassa asemassa, kun nousukausi antaa odottaa. Liikuntapaikkarakentamisen huima prosentuaalinen lisääntyminen tulevalle vuodelle, on osa sitä kokonaisuutta. Positiivisinä asioina näen myös panostukset kulttuuriin; uuden kirjastoauton ja kirjaston remontin.

Liikunnan ja kulttuurin tukeminen ovat avain asemassa, kun panostetaan ihmiste fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Näihin palveluihin tehdyt investoinnit voidaan nähdä myös säästöinä. Hyvinvoivat asukkaat tarvitsevat vähemmän aina ylikuormitetun sosiaali- ja terveyspuolen palveluita.

Mietityttämään vähän tässä talousarviossa jääkin, että kuinka hyvin sosiaali- ja terveyskeskus pystyy vastaamaan kysyntään, talousarvioesitystä n. 4 miljoonaa euroa pienemmällä budjetilla?