keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Sosiaalityön jäljillä

Julkaistu Eparissa 3.12.2014



Seinäjoella joulu avattiin marraskuun lopulla keskuspuistossa. Totuttuun tapaan jo ilman lunta ja talven valkeutta. Siitä huolimatta pikku väkeä riitti ja seurakunnan tarjoamat piparkakut maistuivat. Joulupukki kyseli lapsilta joululahjatoiveita. Jälkikasvuni myös tomerana toiveensa ilmoitti: krokotiili. Tästä on hyvä aloittaa joulunodotus.

Kaupungin järjestämät ilmaiset tapahtumat luovat yhteisöllisyyden tunnetta. Joulun avauksen, vapun ja uuden vuoden ilotulituksen tapaiset juhlallisuudet eivät katso sosiaalista luokkaa. Juhliminen on sallittua kaikille.

Valitettavasti ikäviäkin asioita mahtuu mukaan. Viime viikon uutiset Kuopion lapsiin kohdistuneista henkirikoksista järkyttävät. Onneksi väkivallanteot lapsia kohtaan ovat enemmän poikkeuksia, mutta yksikin tapaus on liikaa. Tapahtuma nosti esiin jälleen paljon kysymyksiä. Onko valtion ja kaupunkien säästäminen mennyt jo liian pitkälle? Kuopiossa sosiaalityöntekijät olivat huolestuneita kaupungin sosiaalityön resurssipulasta.

Seinäjoella on useiden isompien kaupunkien tapaan huono taloudellinen tilanne. Se aiheuttaa aina ikäviä säästöpaineita myös sosiaalisektorille. Taloudellinen taantuma on aina vaikeaa aikaa, koska juuri silloin ongelmat alkavat kasaantumaan ja sosiaalipalveluita uhkaa ylikuormittuminen.

Seinäjoella herättiin lastensuojelun ostopalveluiden käsistä karanneisiin kustannuksiin. Kuluneelle vuodelle kaupunki palkkasi 5 uutta perhetyöntekijää sosiaalipalveluihin. Jo nyt lisähenkilöstön palkkaaminen näkyy tuloksissa. Perhetyön piirissä toimintaa on voitu kohdentaa paremmin ja palvelu on tavoittanut apua tarvitsevia tehokkaammin. Myös kustannukset ovat laskeneet.

Samanlaisia kokemuksia karanneiden kustannusten hillitsemiseksi on saatu myös muista Suomen kaupungeista. Joskus taloudellisia säästöjä saadaan aikaan investoimalla henkilökuntaan. Seinäjoen
kaupungin henkilöstöpolitiikkaa ohjaa kuitenkin lähtökohtaisesti periaate, että uutta väkeä ei säästöjen vuoksi palkata. Linjaus on osoittautumassa vääräksi paitsi inhimillisesti, niin myös taloudellisesti. 

Sosiaalityönpiirissä ei kuitenkaa voida antaa kaikkea sitä tukea, jota ihminen elämänsä aikana tarvitsee. Tärkeintä on tietenkin lähimmäisten antama hoiva ja turva, mutta tärkeässä osassa ovat myös muut yhteiskunnan toiminnot päiväkodista kouluun ja työelämään. Tukea saattaa tarvita meistä kuka vain ja minkälaisessa elämäntilanteessa tahansa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti