Seinäjoki ei ole erillinen saareke

Suomen talous on kääntynyt viimein nousuun, mutta mistään vakaasta kasvusta ei vielä voida puhua. Nykyinen hallitus ottaa suunnanmuutoksesta mielellään kunniaa, mutta talouden tutkijat ovat hieman erimieltä. Suurimpana yksitäisenä moottorina voidaan pitää Euroopan Keskuspankin elvyttävää rahapolitiikkaa.

Myös Seinäjoen kaupunki on päässyt nauttimaan alhaisesta korkotasosta. Vaikutus on ollut positiivinen, koska kasvavan kaupungin tarpeeseen on täytynyt tehdä myös investointeja. On hieman hullunkurista, että vaikka kaupungissa mielellään puhutaan säästämisestä, on kuitenkin käytännössä elvytetty rakentamalla ja remontoimalla kouluja, päiväkoteja, palvelutaloja ja liikenneinfraa.

Investoinnit ovat olleet kaupunkilaisten hyvinvointia tukevia ja samalla ne ovat luoneet työtä.

Investointien vuoksi kaupungin velkamäärä on kasvanut eikä sitä kannata täysin huomiotta jättää. Matalan koron aikana kannattaa kuitenkin investointeja tehdä, koska lainaa on edullisesti saatavilla. Kuvaava on, että kaupungin lainanmäärän kasvusta huolimatta, lainanhoitokulut ovat kokoajan pienentyneet.
                                                                      

Olisikin huonoa politiikkaa, jos velkaantumisen pelossa laittaisimme investoinnit jäihin. Se tarkoittaisi samalla sopimattomia tiloja päiväkotilapsille, sisäilmaongelmia ja liian suuria ryhmäkokoja koululaisille ja heikentyvää palvelutasoa ikäihmisille. Kasvaneet hyvinvointi- ja korjausvelat käyvät ajan myötä myös taloudellisesti kalliiksi.
                                             

Kaupungin viime vuoden tilinpäätös on ylijäämäinen. Se on ensimmäinen kerta tämän valtuustokauden aikana, kun sellainen ihme koetaan. Suurimmat syyt siihen on erikoissairaanhoidon oletettua pienemmät menot ja kaupungin henkilöstömenojen olematon kasvu. Työntekijät ovat siis jälleen kantaneet suuren vastuun.
                                    

Tulevaisuus on kuitenkin edelleen auki. Tänä vuonna voimaan astunut kilpailukykysopimus leikkaa kaupungintuloja n. 4 miljoonaa euroa. Samalla työntekijöiden palkkojen leikkaus uhkaa vähentää kulutuskysyntää, joka entisestään vähentää kaupungin verotuloja. Voikin olla niin, että kuntatalouden ongelmat eivät sittenkään ole takanapäin.