Seinäjoki konsensus

Epari 22.11.2017

Seinäjoki haluaa näyttää modernilta ja vauhdilla kehittyvältä kaupungilta. Paitsi ulkoisesti myös päätöksen teossa. Julkisesti asioita viedään taidokkaasti ja tehokkaasti eteenpäin. Mielummin ilman riitaa ja turhaa vouhotusta. Seinäjoki haluaa näyttää, että näin meillä pystytään yhteistyöhön yli puolue rajojen. Tehokkuuden nimissä demokratiaa ei saisi kuitenkaan kaventaa.

Muutama kaupungin politiikkaa seuraava toimittaja onkin jo huolissaan meneekö konsesus jo demokratian edelle ja onko konsensus vaientanut vauhdikkaan kehityksen haittavaikutusten kriittiset äänet (Ilkka ja Seinäjoen sanomat 15.11). ”Seinäjoki puolue” jyllää yhtenäisenä eikä oppositiota ole olemassa. Toimittajien näkemykseen voi osin yhtyä.

Demokratiaan kuuluu keskustelu ja vaihtoehtojen puntarointi, jonka jälkeen jokainen voi valita mieleisensä kannan kulloiseenkin asiaan. Jos keskustelu siirtyy julkisesta valtuustosalista epävirallisiin neuvotteluihin kabinetteihin, ei kuntalaisille välttämättä välity oikeaa kuvaa päätöksenteon vaiheista ja perusteista. Joskus joku myös harmitteli valtuustosalissa tapahtuvan keskustelun kallista hintaa, saahan valtuutetut palkkionsa ja viranhaltijat palkkansa, mutta mielestäni demokratialle on hankala laittaa hintalappua.

Päätöksen tekemiseen kuuluu myös muita toimielimiä kuin valtuusto. Hallitus ja erilaiset lautakunnat myös tekevät demokraattisia päätöksiä. Erityisesti hallituksen painoarvo on suuri. Samalla se on myös kuin valvova isoveli. Lautakuntien päätökset voidaan ottaa hallituksen käsittelyyn ja muuttaa, jos päätökset eivät isoveljeä miellytä. No, tätä ns. otto-oikeutta käytetään onneksi kohtuullisen harvoin.

Demokratia saa onneksi kaupungissa myös uusia ulottuvuuksia. Ensimmäistä kertaa kaupunkilaiset pääsevät päättämään uudesta strategiasta, sillä kehitysjohtajan mukaan strategian työstäminen on tarkoitus joukkoistaa asukkaille. Strategia kuulostaa tylsälle sanalle, mutta on oikeasti tärkeä työkalu päätöksenteossa. Sen kehysten mukaan kaikkia kaupunkilaisia koskevat asiat valmistellaan ja päätetään.

Hyvä olisi, jos mahdollisimman monet asukkaat asiaan tarttuisi. Kaupunkilaisilla on nyt mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisella otteella kaupunkia seuraavat neljä vuotta johdetaan. Onko painopiste pehmeissä arvoissa; nuorissa, lapsissa ja turvallisessa tulevaisuudessa, vai painotetaanko taloutta, kasvua ja tehokkuutta. Toisiaan ne eivät sulje pois, mutta rengin ja isännän/emännän osat tulisi olla selviä. Kasvuhuumassa välillä tuntuu, että kaupungin perustehtävä meinaa unohtua.